Kello on 5.40. Poika on siirtynyt sohvalle nukkumaan yön aikana. Mä heräsin just ja aamurutiinit voi alkaa.
---
Kello on 8.50. Blogiin olen kirjoittanut nyt jo ja tiskit myös on tiskattu sekä rukous suoritettu. Poika on myös lähtenyt kouluun ja odotan nyt avustajan tuloa. Päässä vilisee ja tunnen entistä enemmän avun tarvetta häneltä.
---
Kello on 10.50. Avustaja lähti ja mul on nyt paljon kevyempi olo henkisesti. Se toinen avustaja ei tule torstaina koska on kipeä mut katoimme silti yhden kanawok reseptin minkä voin torstaina yrittää tehdä. Sain kyl aikalailla kysellä reseptistä ennen kun tunsin et voisin jotenkin onnistua.
Sitten tuli puhe ruoanlaitosta muutenkin kuten sain vihjeen pakastaa ruokaa et ei tarvi heittää roskiin (niin kun mä nyt kait joudun tekee intialaiselle ruoalle) ja hän neuvoi myös et miten voin pakastaa. Ruoka puheet muuttui sitten virallisiin asioihin kuten opintolainan lykkäämiseen.
Hän kehotti mua soittaa heti CSN:ään (virasto joka hoitaa opintolainan/tuen) ja niin mä tein. Sieltä tuli vastaus että hän lähettää mulle hakemuksen mikä mun on täytettävä ja lähetettävä takas mikäli mä anon lykkäystä mut sossusta on oltava todistus et mä saan heiltä tukea.
Kysyin et mitä sen laskun kanssa tehdään ja se sanoi et jos he saavat mun hakemuksen ennen 6 syyskuuta niin mun ei tarvi siitä toistaseks välittää, mut jos ei hakemus tule siihen mennessä niin he lähettävät mulle muistutuksen.
Kerroin puhelun jälkeen tuon kaiken avustajalle jolloin se totes jotenkin et "mut kannattaisko sun sit heti soittaa sossuun kun tää on semmoinen asia mikä pitää hoitaa heti." Mä jäin vähän et äääeeeijuu ok ja katoin löytyykö multa mun virkailijan numeroa kännykästä. Löytyi ja soitin. Hän lopulta vastas ja sain asian hoidettua eli hän lähettää todistuksen kotiin.
Hän sit muistutti mua et ei ole saanut viimeisintä ilmoitusta työttömyystuesta ja mä olin et "ainiin mä taisin unohtaa lähettää" ja hän monta kertaa muistutti ennen puhelun lopettamista et se on lähetettävä. Puhelun jälkeen se avustaja sanoi et lähetä se nyt heti ja mä menin niiden sivuille mistä työttömyystuki tulee. Säästin sen ilmoituksen ja lähetin sen hänelle sähköpostitse.
Ensin laitoin väärän sähköpostiosotteen. Itseasiassa mä en tiennyt hänen osoitetta mut mulla oli yhden toisen virkailijan osoite niin se avustaja neuvoi että laita samalla lailla etunimi.sukunimi@ ja sit miten se loppuu.
No mä tein niin, mut kun olin just lähettänyt niin tajusin et unohdin laittaa pisteen etunimen ja sukunimen väliin. No se viesti tuli takas ja lähetin uudestaan pisteen kanssa ja sen jälkeen se meni perille.
Kello oli sen jälkeen 10.30 ja avustajan oli aika lähteä. Nämä jutut mitä tuli tehtyä hänen läsnäollessa ois varmaan yhä tekemättä jos vaik hän ois ollut kipeä eikä ois päässyt tulee. Mut nyt on pakko alkaa valmistelee lähtöä. Sain otettua neljä leipää ja kupin teet ja nyt on lähdettävä.
Mul on 13.00 aika yhdessä sairaalassa kun haen sellaiseen ryhmään mis on vanhemmat joilla itellä on diagnoosi ja siellä käydään läpi miten pärjätä äitinä/isänä jolla on rajoite.
---
Kello on 12.05. Istun tunnelbanassa. Kerkesin aikaisempaan junaan. Asemalla oli aika paljon porukkaa ja alkoi ahistaa se ihmismäärä, oli vaan pakko mennä junaan. Yks nainen istui samassa penkkiryhmässä mitä minä ja vaihtoi yhtäkkiä toiselle puolelle.
"Mun takia" ajattelin ensin mut voi olla et aurinko häikäisi vaan hänen silmiä. Nyt tähän tuli kumminkin urdua puhuvia miehiä, onkohan pojan isän tuttuja, hehe.
Ahistaa vähän, mut ehkä se johtuu siitä et en ole nyt kauheesti ollut ihmisten ilmoilla vaan enempi kotona. Hitsi mä kävin vessassa ennen lähtöä ja taas tunnen tarvetta mennä. Muutama asema viellä ja sit kävelen viellä jonkin matkaa.
---
Kello on 12.55. Olen nyt päässyt perille sairaalaan ja olen odottanut naista jonka tapaan jo jonkin aikaa mut mullahan onkin aika vasta 13.00. Hän tuli äsken vastaan enkä tunnistanut häntä. Hän sanoi et tulee hakee mut 5 minutin päästä ja aattelin et kuka toi on mut vasta hetken päästä tajusin et se oli hän.
---
Kello on 15.56. Olen tullut kotiin. Kävin kotimatkalla viel kaupassa ja ostin leipää, makkaraa (paprikalla maustettuna) sekä 2 litraa Fairy tiskiainetta kun kerta halvalla sain. Kotona rukoilin ja nyt olen syönyt neljä leipää leikkeleiden kera sekä juonut kupin teetä. Oli ihan hyvää se leikkele.
 |
| Paprikalla maustetut leikkeleet. |
Siitä Fairystä viellä... täällä se on yleensä nimellä Yes mut se on silti samaa ainetta. Ne Fairyt on kait ulkomailta tuotu myyntiin ja ne myytiin halvemmalla.
Katoin paljon Yes tiskiaine maksoi siellä. Se maksoi 30kr ja sisälsi vain 650ml kun taas Fairy sisälsi 1 litran ja maksoi 20kr eli tottakai mä ostin Fairya vaik edellistäki on jäljellä mut se Fairy ei ole heillä aina myynnissä. Ajattelinkin aikasemmin että heti kun myyvät taas Fairya niin ostan ja niin mä myös tein.
 |
| Fairy tiskiaineet. |
Kello on 20.51. Olen väsynyt. Menimme treeneihin 15 minuttia myöhässä. Poika teki taas yhden maalin, hänen sanojen mukaan kaks maalia. Treenien jälkeen poika meni isänsä kaa autoon ja mä menin vanhempainiltaan.
Aattelin et siel menee korkeintaan tunti mut meni vähän yli sen. Kun kävelin autolle niin pojan isä sanoi että meillä on kiire. Haettiin hänen kaveri matkalla kyytiin jonka jälkeen hän jätti mut ja pojan kotiin ja sit jatkoivat matkaa toisen kaverin luokse.
Meillä tulee olee Cup nyt viikonloppuna ja meidän joukkue isännöi perjantai-iltapäivästä lauantai-iltaan. Kaikkien on kuulemma leivottava ja osallistuttava kahvilaan, tulosten merkkaamiseen, jälkisiivoamiseen jne. Tämän kuultuani mulla alkoi pulssi hakkaa entistä kovempaa.
Istuin ihan huoneen takana enkä uskaltanut jälleen kerran olla yhtä äänekäs mitä muut. He kyl tunsivatki toisensa jo ennestään ja kaikki ovat ruotsalaisia joten ei tartte kielitaidosta olla huolissaan. Mutta mulla on myös Asperger ja sosiaalikammo!
En uskaltanut mainita asiasta. Ajattelin että kerron hänelle asiasta tilaisuuden jälkeen mut koska se tilaisuus venyi niin aattelin että kerron torstaina treeneissä. Mä en pysty leipoo enkä mä pysty olee isännöimässä! Mulla on Asperger joka tuottaa mun elämässä muutenkin vaikeuksia joten heidän on vaan hyväksyttävä se! Tulee muutoin liian iso taakka mulle!
Mut pojalla tulee olee matsit lauantaina ja sunnuntaina. Kolme matsia lauantaina ja neljä sunnuntaina. Mä voin yrittää osallistua niihin ja ehkä olla mukana loppusiivouksessa mut sielläkin mä tarvin tarkat rutiinit et mitä tehdä ensin ja mitä sitten, muutoin ei siitäkään tule mitään. Mut ehkä pojan isä voi olla mukana.
Leipomiseen ei ole aikaa kun mä stressaan jo ruoanlaittoaki ja mulla on rahat niin tiukilla että mulla ei ole varaa käyttää aineksia johonkin joukkueen kassaan kun pitää pystyy itekin syömään. Mut jälleen kerran voin kysyä pojan isältä jos hän haluaa auttaa. Tiedän... saisin kokemusta siitä mut mä en mun rajoitteiden takia vaan pysty!
---
Kello on 22.36. TV:stä tuli Arsenal vastaan joku turkkilainen joukkue jalkapallomatsi. Poika halus nähdä sen. Mä halusin pysyy tiukkana nukkumaanmeno ajoista mut en jaksanut kun olin ite niin väsynyt. Heitin sille oman peiton ja tyynyn sohvalle ja siinä se nyt nukkuu. Nukahti matsin aikana.
Olen pessyt hampaat, poistanut piilarit ja rukoillut. Nyt olen menossa nukkuu. Olen ihan poikki ja huomenna tulen olemaan viellä enemmän poikki mikäli suunnitelmani toteutuu ja menen juoksumatolle.
