tiistai 27. elokuuta 2013

"Aika järkyttynyt olen yhä. En tajunnut että mun hampaat ovat niin huonossa kunnossa!"

Maanantai 26. elokuuta 2013

Kello on 6.20. Heräsin ennen kello 6.00. Menin hampaanpesulle. Edellispäivän makeiset pisti hampaat koville. Onneks tänään on hammaslääkäriaika. Istun juuri aamupalalla, karjalanpiirakkaa ja suomalaista teetä. Ensn on katottava et poika saa lähdettyä kouluun 7.00 aikaan ja sen jälkeen on katottava et mä kerkeen hammaslääkäriin 8.15.

Suomalaista teetä.
---

Kello on 7.09. Poika tekee lähtöä koululle. Sanoin et laittaa uudet housut, paidan ja sukat päälle kun on syönyt aamupalan. Sit menin rukoilee. Kun olin rukoillut niin poika narisi et olen ostanut vääränmalliset housut sille. Ne olivat siis tarpeeks pitkät mut liian kapeat.

Mä puolestaan valitin et miks on ottanut hintalapun pois kun niitä ei pysty vaihtamaan jos hintalappu on irroitettu. Ostin kahdet housut ja toisissa on hintalappu onneks tallella ja sen voi vaihtaa. No siinä meni 200kr hukkaan. Kait ne voi kirppiksellä myydä mut halvemmalla. Nyt ottaa päähän! Ei kuulemma tiennyt... no nyt tietää.

---

Kello on 8.18. Muistin et mul on aika 8.15 mut se olikin 8.45. No mua kehotettiin istumaan ja sanottiin et voi olla että pääsen aikaisemmin joten täällä mä istun nyt. Mun lisäks on yks nainen odottamassa. Jännittää vähän. Ois vessaankin asiaa mut en viitti mennä jos mua kutsutaan aikaisemmin.

---

Kello on 10.23. Mut kutsuttiin 15 minuttia aikasemmin. Oli sama huone ja samat hoitajat mitä pojallakin. En tiedä tunnistiko he mut. Ottivat ensin jotain röngtenkuvia ennen kun alkoivat käymään suutani läpi. Poika sanoi siitä röngtenkapulasta silloin että se sattui paljon ja nyt mä ymmärsin mitä hän sillä meinas. Hänella on viel pienempi suu mitä mulla. Kyl on tekniikka muuttunut siitä kun ite olin lapsi.

Käynti maksoi mulle 1245kr. Maksoin nyt käteisellä 700kr ja loput otin laskuna. Ja se sisälsi pelkän tarkastuksen mut täytyy sanoa että oli kyllä hintansa värtti. Löysivät 20 reikää (jos kuulin oikein) joista kaks oli isoja. Ikenet ovat tulehtuneet ja löytyy myös plakkia. Takahampaista ovat vain juuret jäljellä!

Aika kova järkytys! Kokiksen vaihdoin veteen aikoja sitten mut se kokis kerkes saamaan paljon tuhoja aikaiseks. Nyt sit tuun saamaan "maksuehdotuksen" kotiin jonka vien sossuun ja kun se on hyväksytty niin varaan ajan hammaslääkäriin ja sit alkaa koko korjausprosessi.

Aika järkyttynyt olen yhä. En tajunnut että mun hampaat ovat niin huonossa kunnossa! Nytkin mua särkee vaik syön purkkaa. Jotenkin tuntuu että hampaita alkoi särkee enemmän sen käynnin jälkeen.

Ehkä ne teki niillä instrumenteilla jotain mikä aiheutti sen kaiken tai sitten alitajuisesti alkoi särkee kun sain tietää miten huonossa kunnossa ne oikein ovat.

Nyt olen ollut kotona jonkin aikaa ja sain tiskattua tiskit ja pitäis alkaa kirjoittaa eilisiä kuulumisia. Olen vaan yhä niin shokissa. Tunsin hammaslääkärissä et multa tulee itku mikä ei johtunut itse toimenpiteestä vaan siitä kun sain tietää mun hampaiden kunnon. Tulee nälkä tästä purkasta mut samalla tunnen et en halua syödä enempää ettei hampaat kärsi.

Sain muuten uuden hammasharjan! Luulin et niitä jaetaan vain lapsille kun ovat olleet reippaita. Mulle näytettiin miten mun on pestävä hampaat ja tajusin et olen pessyt väärin. Koska se hammasharja oli käynyt mun suussa niin mä sain myös pitää sen. En siis usko että jokainen aikuinen saa hammasharjan vaan ainoastaan ne joille näytetään miten hampaat pestään.

Mun uusi hammasharja.
Muistu muuten mieleen kun poika oli sen ikäinen et se istui rattaissa ja me oltiin just oltu hammaslääkärissä ja se oli saanut hammasharjan sieltä mukaan. Lähdimme sieltä suoraan tunnelbanalla (metrolla) jonnekin ja hän sai pitää hammasharjaa kädessä.

Yhden aseman kohdalla kun ovet olivat auki niin poika heitti hammasharjansa ja se lensi suoraan junanlattian ja laiturin välisestä raosta kiskoille! Poika halus sen takas mut eihän sitä voinut sieltä hakea. Täytyy kysyä muistaako se sitä ja muistaako mitä se silloin ajatteli kun heitti sen hammasharjan.

---

Kello on 13.03. Eiliset kuulumiset kirjoitettu ja olen ollut lähinnä Facebookin ääressä. Söin myös muutaman karjalanpiirakan. Kaks on jäljellä, jätin ne pojalle. Mä en tiedä monelta sen koulu loppuu ja tajuaakohan se lähteä heti kotiin. Pitäis mennä rukoilee. Tuli muuten taas kasa mainoksia ja myöskin kutsu psykiatriselle. Se lääkäri ei soittanut vaan lähetti ajan postitse. Mulla on sinne aika 5 syyskuuta kello 11.00. Siihen asti on siis oltava ilman lääkkeitä.

---

Kello on 17.21 ja nyt on niitä hetkiä jolloin tuntuu et kaikki työt kaatuu päälle ja kun aloitan yhden homman niin jätän kesken koska aloitan toisen homman jne. Luojan kiitos mulle tulee aamusta se avustaja niin voin sille purkautua. Asiat lähtee menee enemmän persilleen mitä enemmän olen ilman lääkkeitä.

Olen oppinut siihen että aina kun tulee tää tunne niin jotta sotkun voi selvittää niin se kannattaa aloittaa tästä blogista. Okei, kirjoitan mitä ajattelen... ensinnäkin on rukoiltava. Pakko aloittaa siitä. Mitä muuta? Pojan isälle on soitettava huomisesta. Soitin jo aikaisemmin mut se ei vastannut, okei puolitiessä ollaan, se on hyvä alku. Sit vaan uus yritys myöhemmin tai edes tekstiviesti.

Sitten se helkutin opintolaina! Mul ei ole varaa maksaa sitä joten on yritettävä saada siirrettyä maksua tai jaettua mut kaikkein paras ois kokonaan lykkääminen. Puhelinoperaattorille on myös soitettava koskien suoraveloitusta ja et miks pojan netti on päällä kokoajan vaikka pitäis toimia vaan 0.5GB/kk. Luin juuri että velottaisvat 9kr/päivä netistä ton 0.5BG jälkeen.... mä ärähdän jos se on totta.

Torstain ruokailu on myös mietittävä koska se toinen avustaja tulee huomenna ja sen kaa on tarkoitus käydä resepti läpi ja katsoa osaanko ostaa torstaille ne ainekset. Sitä uutta blogia on myös pitänyt suunnitella, samoin lukea arabiaa ja käydä muistitikkua läpi! Siis mä olen työtön ja silti tuntuu et ei aika riitä mihinkään!

Mut oikeasti... mä olen taas ollut liikaa Facebookissa! Sama vammanen Jenni on taas tullut kun lääkkeet ovat loppu ja ainakin 10 päivää on viellä odotettava lääkkeitä! En mä nyt tiedä helpottuiko mun olo tästä mut parempi alkaa tekee jotain. Ehkä mä hoidan sen rukouksen eka. Sit yritän saada pojan isään yhteyttä ja keskittyä sit siihen muistitikkuun.

Hehe... heti kun sain laitettua mun blogivihon pöydälle niin pojan isä soitti. Nyt on se ongelma hoidettu. Seuraavaks sitten se rukous. Poika tuli muuten aikoja sitten kotiin ja toi uudet äikän kirjat ja uuden matikan kirjan. Nekin pitäis päälystää! Sekin pitää muistaa ja jos se unohtuu niin tulee koululta moitteita kun ei kirjoja olla päälystetty.

Pojan äikän ja matikankirjat.
---

Kello on 21.32. Sain siis sovittua huomisen päivän pojan osalta ja olen myös rukoillut. Lämmitin meille sämpylää uunissa ja aloin käymään muistitikkua läpi. Sieltä löytyi mun vanhoja koulutöitä, jopa sellaisia töitä et jäin vähän lukemaan koska ne oli kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä. En ole kerennyt käymään viel niitä loppuun asti läpi mut ajattelin jatkaa toiste jotta pääsen aikaisemmin nukkumaan.

---

Kello on 22.47. Sain poistettua piilarit, pestyä hampaat ja rukoiltua sekä selattua mainokset läpi. Nyt olen menossa nukkumaan. Poika jo kuorsaa.