maanantai 5. elokuuta 2013

Harakan varpaita ja itkua. Nyt muuttuu tämän neidin rutiinit!

Maanantai 5 elokuuta 2013.

Kello on 5.27.  Olen kyllä väsynyt, mut... ne ajatukset. Olen pojan vieressä patjalla ja tekis mieli mennä sohvalle mut kun seuraavana yönä se ei sit olekkaan nukkumassa täällä. Mut mun on saatava nukutuks ja jos ei se uni tuu patjalla ja se tulee sohvalla niin silloin on parempi olla sohvalla. Olen lukenut sitä kirjaa patjalla mut ei oo auttanut joten testaan nyt samaa sohvalla.

---

Kello on 6.09. Olen siirtynyt sohvalle ja yritin nukahtaa mut ei onnistunut, vaik kuin yritin siirtää ajatukset nukkumiseen. Sit nousin istuu ja totesin et jos mä heräsin vasta 18.00 aikoihin niin miten mä voin kuvitella et mä saan tähän aikaan nukutuks? Nyt on aamu! Halusinko mä muuttaa vuorokauden rytmiä takas normaaliks? No nyt on mahdollisuus siihen! Pysyn hereellä!

Mä oon ollut nyt 12 tuntia hereellä ja ihmisen kuuluu nukkua noin kahdeksan tunnin yöunet eli 24-12=12 tuntia jäljellä ja siitä poistetaan se kahdeksan tuntia niin sit jää viellä neljä tuntia aikaa olla hereellä.

Ja niinhän se mun psykologian opettaja sanoi että jos ottaa puolen tunnin päikkärit ennen kello 15.00 niin se vastaa kolmen tunnin yöunia. Et eihän tässä hätää ole...

Ja sit meen illalla 23.00 jälkeen nukkumaan ja herään vaan syömään ja rukoilemaan ja jatkan sit unia sen verran että saan sen kahdeksan tuntia täyteen. Nyt paastoessa tuskin pari extra tuntia haittaa mut kunhan ei nuku aivan liikaa. Pääasia on et saan normaalin rytmin takas ja herään yöllä syömään.

---

Kello on 7.51 ja olen silti yrittänyt nukkua koska olen väsynyt ja huomaan tätäkin kirjoittaessa että kirjaimet ovat kuin harakan varpaita vaik kuin yritän kirjoittaa siististi. Käsi haluais jo nukkua eikä kirjoittaa. Raksamiehet ovat olleet jo kohta tunnin töissä häiritsien mun nukahtamista. Ajatusten vilinä häiritsi mua jo niin paljon et teki mieli hakkaa päätä seinään ja mä oikeasti aloin itkee.

Harakan varpaita.
---

Kello on 8.09 ja yhä hereellä ja taas itken! Tää ajatusten vilinä saa mut niin pois tolalta että menin lätkimään itteäni ja nyt sattuu! Se reaktio sai mut tajuamaan että nyt riitti! Jos Timo T.A. Mikkonen pystyi valvoo 24 tuntia aikanaan ja sen jälkeen meni saunaan eikä nukkumaan niin kyllä mäkin kestän. 

Tosin siinä on se että mun pitäis valvoo yli 24 tuntia. Mut mielummin olen yliväsynyt ja kroppa ei tottele esim. kun kirjoitan kuin että satuttaisin itteäni. Sen sijaan et yrittäisin ajatella et en ole nukkunut tarpeeks niin yritän ajatella et nyt on aamu, nyt ei nukuta.

Mut silti tekis mieli painaa pää takas tyynyyn mut mitä se hyödyttää kun ei se uni kumminkaan tule. Nyt on vajaa neljä tuntia aikaa nukkua jos meinaan viellä nukahtaa.

---

Kello on 12.55. Poika kävi äsken suihkussa ja nyt syö ruokaa. Mä nukahdin vihdoin luettuani yhtä toista kirjaa koskien nuorten autismia ja muistan että se oli mulla kainalossa koska en halunut päästää siitä irti sen takia et heti jos tunnen että silmät aukee taas ja en voi keskittyä nukkumiseen niin jatkan sen kirjan lukemista. 

Heräsin vähän 11.00 jälkeen siihen kun mun käsittelijä työkkäristä soitti ja sanoi et on laittanut mulle sähköpostitse uuden ajan mut hän ajatteli viel soittaa mulle. Mainitsi oikein et lähetti sen mun hotmail osoitteeseen ja toisti monta kertaa että tapaaminen on torstaina 13.00. Mä kun olin missannut ajan viime kerralla.

Torstaina mulle tulee se kotiapukin mut en muista nyt tarkkaa aikaa. Täytyy kattoo kerkeänkö hoitaa molemmat. Huomasin muuten et se mun kainaloon jäänyt kirja oli nyt pöydällä eikä mulla ole mitään muistikuvaa siitä et laitoin sen siihen.

Mul oli sit vaikee nukahtaa uudestaan ja mainoksetkin kolahti postiluukusta. Taisin mä sit lopulta nukahtaa hetkeks kunnes herätys soi 12.00. Menin herättää pojan mut ei se ollut halukas herää ja sit se vahingossa mojautti mua otsaan mikä sattui sen verran et itku tuli taas ja painuin sohvalle.

No se meni sit suihkuun ja mä yritin jatkaa unia mut en saanut nukutuks. Ajattelin et nyt on tehtävä niin et mä nukun ensyön kokonaan enkä paastoo huomenna. Se voi olla et mä en paastoo enään ollenkaan sillä muistin lääkärini sanoneen et en mä tarvi erikseen piristäviä luontaistuotteita kun Concerta (ADHD lääke) jo tekee sen etten ole väsynyt. Onko siis ihme et en saa unta?

Mul on nyt tämä viikko täynnä näitä menoja keskellä päivää enkä mä voi nukkua päivisin, sitäpaitsi lääkehän on tarkoitettu aamuks jotta mä jaksan sit 12 ensimmäistä tuntia päivästä olee enemmän pirteä ja keskittynyt eikä siis illalla otettavaks jolloin on mentävä nukkuu ja sit kun herää niin ei se lääke vaikuta enään. Hukkaan menee ne kalliit lääkkeet sitten ja niistä on enempi haittaa kuin hyötyä jos käyttää väärään aikaan vuorokaudesta.

Mun tän viikon menot ovat:
  • tiistaina kotiapu 9-10.30
  • torstaina työkkäriaika 13.00 ja sitten iltapäivällä myös kotiapu 1.5 tuntia (en muista tarkkaa aikaa)
  • perjantaina lääkäriaika 13.00 koskien sosiaalista fobiaa.
  • loput työhakemukset pitää lähettää
Jos mä missaan perjantain ajan niin joudun maksaa 350kr turhasta, aivan sen takia et olen nukkunut huonosti. Ja jos missaan torstaina työkkäriajan niin saatan menettää työttömyystuen. Mun on pakko jaksaa mennä näille tapaamisille.

Ja alunperin mietein et en paastois ollenkaan mut päätin silti yrittää ja aika hyvin oon pärjännyt mut nyt alkaa ottaa terveyden päälle liikaa tämä. Luin yhdestä naisesta joka oli joutunut sairaalaan paaston takia ja mä vähän säikähdin siitä.

---

Kello on 14.16. Poika meni aikoja sit ulos odottaa isänsä tuloa. Myöhemmin isänsä soitti ja sanoi et on tulossa ja et poika ois hänellä vaan muutaman tunnin. Mä kun luulin et poika tulee aikasintaan huomenna takas. Nyt se sekoitti mun rutiineja taas. Ensin se haki pojan 14.00 vaik sovimme että hakee 14.30 ja nyt sit tämä viellä.

Mun piti alkaa tiskaa, mennä suihkuun ym. mut jäin kattoo Al Jazeera English kanavaa. Siel arabinuoret eri arabimaista kertoo heidän elämästä. Yks poika kertoi toisesta pojasta että se poika leikki pihalla leikkipyssyllä ja kun amerikkalainen sotilas käveli ohi ja näki sen niin hän luuli pojan pyssyä oikeaksi ja tappoi pojan. Mutta kertooko meidän media tätä kaikkea? Ei tietenkään koska eihän amerikkalaiset ole terroristeja. Bull shit sanon minä!

---

Kello on nyt 22.43. Sydämmestä pistää, päässä vihloo ja silmät meinaa mennä väkisin kiinni mutta kirjoitan silti loppupäivän tapahtumat ennen nukkumaanmenoa. En ole nukkunut sen jälkeen mitä aamulla nukuin oisko pari tuntia jos sitäkää.

Jotta mä voisin toteuttaa apulaisen antaman läksyn niin mun oli pakko lähteä kauppaan. Ensin menin LIDLiin koska he mainostivat sitä paistinpannua halvalla. En löytänyt sitä sieltä. Jo LIDLissä ollessani tunsin et mul on heikko olo.

Ajattelin että jostain se paistinpannu on saatava. Menin yhteen todella halpaan rihkamakauppaan mut siel ei ollut paistinpannua jonka jälkeen menin yhteen tarjoustalon tyyliseen kauppaan eikä sielläkään ollut. Siellä ollessani tunsin että kohta pyörryn.

Ajattelin että mun on pakko kierrellä niin kauan kunnes löydän jostain halvalla paistinpannun ja sen jälkeen on mentävä pariin ruokakauppaan. Ajattelin et en mä pysty tekee sitä kaikkea kun olo on tällainen että pyörryn kohta. Pitelin välillä jopa hyllyistä kiinni ja tunsin etten jaksais kävellä eteenpäin. Tunsin myös kylmähien ihollani. 

Ostin sieltä Fazerin 200g lakritsilevyn. Muistin että diabeetikoilla on hyvä olla joku suklaapatukka mukana siltä varalta että jos sokeriarvot laskee ja mä tunsin että mun sokeriarvot ovat laskeneet. Kun pääsin kassojen ohi niin menin yhden tolpan taakse vähän piiloo ja aloin avaa suklaalevyä.

Mietein ensin että rikonko paaston vai en mutta kun tunsin että en meinaa pysyä jaloillani niin nappasin pari suklaapalaa suuhun samalla kattoen ettei varsinkaan muslimit huomaa. 

He kun tietää että on Ramadan ja jos he näkee että syön niin ehkä ihmettelevät miks vaik ei se heille kuulu. Mut se kuuluu hyviin tapoihin välttää julkisilla paikoilla syömistä Ramadanin aikana tai sit tekee sen piilossa.

Huomasin et olo alkoi helpottaa ja soitin pojalle ja kerroin että olen ostoksilla et jos kerkee tulla kotiin mua ennen niin ei tarvi ihmetellä missä mä oon. 

Sit lähdin etsii sitä paistinpannua ja satuin kävelee Clas Ohlsonin ohi ja tajusin että sieltä varmaan löytyy. Olin oikeassa, saman verran maksoi mitä se LIDListä ostettu ois maksanut eli 129kr ja se oli ihan teflon pannu. Siihen bonukset viellä päälle. Se oli hyvä löytö. 

Iso paistinpannu.
Sen jälkeen menin yhteen ulkomaalaiseen kauppaan ostaa halal kanaliemikuutioita ja sen jälkeen tavalliseen ruokakauppaan. Siellä sitten kiertelin kun en meinannut löytää kaikkia tuotteita huomiseen reseptiin. 

Joistakin tuotteista olin ihan pihalla ja myyjiä siellä ei juuri ollut, tai oli yks mies joka oli kiireinen jonku ulkopuolisen työntekijän kanssa ja jouduin omin avun pärjäämään. 

Vihreä currypasta oli kaikkein oudoin mulle ja sitä mä etein kaikista kaueiten ja joudin netistäkin kattoo mikä se on mut tuli monta vaihtoehtoa enkä sit tiedä ostinko oikean. Jos jokin ostos oli väärä niin voinpahan todeta avustajalle että tässä sen näkee miks on parempi että hän tulee mun mukaan kauppaan...

---

Kello on nyt 23.00. Poika tuli aikoja sitten kotiin ja kerkes olee hetken ulkonakin kunnes alkoi tulee pimeetä ja pyysin tulla sisään. Se oli käynyt isänsä ja serkkunsa kanssa ostoksilla ennen isän kotiin menoa ja olivat mm. käyneet KappAhlista ostamassa pojalle lippiksen. Poika kinui sitä itelleen ja sai tahtonsa läpi.

Pojan lippis.
Mä normaalisti jäisin nyt hereelle sinne asti kunnes ei saa enää syödä mut nyt alkaa se vuorokauden rytmin muuttaminen. Tiskit on tiskaamatta mut ne jää nyt huomiselle kun muutenki aamulla tehdään sitä ruokaa niin saa samalla tiskata nekin astiat pois. Suihkuun jäi myös menemättä. On aika mennä nukkumaan ja katotaan saanko nukuttua hyvin vai en.