lauantai 17. elokuuta 2013

Poika sai hoitaa kauppareissun.

Perjantai 16 elokuuta 2013.

Kello on 9.29 ja heräsin noin puol tuntia sitten. Olo on ihan tööt. Monta tekemistä mielessä enkä tiedä mistä aloittaa. Pitäis rukoilla, syödä aamupala, tiskaa, kirjoittaa blogia, laittaa piilarit, hoitaa pari puhelua, sanelu, syödä, tehdä ruokaa, ehkä käydä myös kaupassa.

Periaatteessa rukoilu on tärkein. Se on jo nyt myöhässä. Mä varmistin illalla et kello on soimassa 3.15 mut en mä herännyt siihen soittoon. Nyt mun kaveri soitti mulle ja se tietää sit pitkää puhelua. Puhun juuri sen kanssa. Lääkekin pitää ottaa.

---

Kello on 10.32 ja puhun yhä kaverin kanssa vaikka ei mul ois aikaa jutella sen kaa, just nyt puhelu on kestänyt tunnin. Oon yrittänyt lopettaa puhelua mut hän on kova puhumaan. Varsinkin kun siitä on pitkä aika kun viimeks juteltiin. Olen yrittänyt hoitaa yhdellä kädellä asioita mitä pystyn kuten nyt tää kirjoittaminen ja olen avanut koneen, laittanut teetä ja ottanut näkkileivät esiin mut en pääse voitelee niitä.

No nyt sain sanottua et ollaan juteltu yli tunti ja mä en ole aamupalaakaan syönyt. Hän pyys kovasti anteeks ja sanoi et iski kova puheripuli. Ainahan sillä on puheripuli, se ajatteleeki monesti ääneen. Saimme onneks lopetettuu sit puhelun. Se ei edes soittanut omasta numerosta vaan lainas jonkun tutun kännykkää.

---

Kello on 12.42. Se että en jaksanut herää 6.30 vaan vasta 9.00 aikoihin plus se että kaveri soitti ja juorus tunnin verran puhelimessa on viivästyttänyt mun rutiineja. Onneks sain päähän pistää pojan kauppaan niin sain vähän kiinni aikataulusta.

Annoin sille 150kr ja pyysin ostaa margariinia, leipää, suklaata ja jos jaksaa niin litran maitoa. Hän otti mummokärryt mukaan niin ei tarvinut kantaa. Hän sai ostettua kaiken ja oli tuonut jopa 1.5 litran maidon kun luuli et se on litran.

Pojan ostokset.
Kassalla hän oli alkanut panikoimaan kun muisti lompakon olevan eri paikassa missä oikeasti oli mut onneks oli löytänyt sen lopulta. Sillä aikaa kun hän kävi kaupassa niin mä tiskasin mut ne oli niin isot tiskit et sain vasta nyt tiskattua.

Välillä ajattelen et ei me tarvita tiskikonetta kun asutaan kaksisteen mut esim. tällaisessa tilanteessa kaipaan tiskikonetta. Aatella jos se ois hoitanut ne tiskit niin oisin päässyt jo aikoja sitten aloittaa blogiin kirjoittamisen. Mut nyt on jo iltapäivä enkä ole viel aloittanut blogia. Pyykkiä pitäis myös pestä.

---

Kello on 15.48. Eilisen kuulumiset blogiin on nyt kirjoitettu. Olen myös saanut pestyä koneellisen pyykkiä ja olen syönyt mm. suklaata. Ajatella et ennen yks suklaalevy meni hetkessä ja pystyin syömään lisää suklaata perään mut nyt mulla kestää yhden levyn syöminen.

Siis kattokaa kuvasta kuin paljon mulla on jäljellä ja on tästä ehkä pari tuntia aikaa kun aloin syömään sitä! Ja se miks mä ylipäätään syön nyt suklaata johtuu siitä että nyt on perjantai eli karkkipäivä.

Mun suklaalevy.
Katoin nyt taululle ja huomaan et mitä päivän suunnitelmista viellä puuttuu on pojan sanelu, pari virallista puhelua ja illemmalla puhtaiden astioiden laittaminen kaappeihin. Poika saa nyt olla ulkona ehkä 18.00 asti ja voin sit yrittää saada sen kotiin sanelulle. Ne puhelut... ne vois yrittää hoitaa nyt vaik ei yhtään huvita mut nyt on aikaa.

---

Kello on 17.01. Hoidin toisen puheluista. Mä valitsin hitaamman netin ihan taloudellisista syistä ja se hitaampi netti tulee mulla olee huomisesta lähtien. Mielenkiintoista nähdä meneekö meillä hermot. 

Mua muuten huvitti puhelun aikana kun ajattelin et nyt mä soittelen jonnekin asiakaspalveluun netin nopeuteen liittyvistä asioista. Ei ollut 20 vuotta sitten tollaisia asiakaspalveluja. Katotaan millaisia asiakaspalveluja löytyy 20 vuotta tästä ajasta eteenpäin.

Toista puhelua en jaksa nyt hoitaa. Se koskee kotivakuutusta. Olen ollut mm. Facebookissa ja sitä kautta löytyi yks mielenkiintoinen video koskien internetterapiaa johon olen hakenut koskien sosiaalifobiaa. Sen lääkärin piti soittaa jo maanantaina mut mitään ei ole kuulunut.

Kävin nyt kattoo sähköpostit ja siellä näkyy jo eka tiedoite koululta. Nyt se sit alkaa. Pitää muistaa vaikka mitä pojan kouluun liittyviä asioita. Ulkoiluvaatteet joka keliin, aurinkorasva, päähine, vesipullo, sadevaatteet ja kumisaappaat sekä vaihtovaatteet. 6 syyskuuta kerho on kiinni. Se on merkattava heti kalenteriin.

---

Kello on 21.45. Koneet ovat kiinni ja TV on kiinni. Kova hinku on selailla kanavia ja katella Facebookia mut on pakko pysyä pois houkutuksista jos meinaan päästä suht aikaisin nukkumaan. Siis onhan mun valvottava rukoilun takia mut meinaan et nukkumaan meno saattais venyä yli puoleyön jos kone ois auki.

Poika kysyi että olenko nähnyt hänen vesipyssyn ohjekirjaa ja sit todettiin et se tais mennä sen kartongin mukana kun heitin sen menee. Ajattelin et tyypillinen Jenni taas, tekee jotain väärin. Mut yritin sit et ei mieli menis taas masennuksen puolelle.

Ajattelin et se kartonki oli paikassa missä muutkin kartongit ja tölkit ovat joten se on siis menossa roskiin (poika oli jättänyt sen siihen) ja aivan kuten poika ei tiennyt et se kirja oli siellä niin en mäkään tiennyt että se oli siellä joten miksi juuri mua pitäis syyttää? Ja poika sanoi et oli jättänyt sen kirjan pöydälle eli toisin sanoen se oli ottanut kirjan sieltä pois eli voi olla että kirja on jossain kotona mut ei tiedetä missä.

---

Kello on 23.12. Olen saanut pestyy hampaat, otettuu piilarit pois ja rukoiltua. Nyt olen menossa nukkumaan, mut pakko kertoo yks asia ensin.

Pojan konehan oli ensin mun kone mut sit se hajos ja ostin nykyisen. Pojan isä kumminkin sanoi että hänen kaveri voi yrittää korjaa sen ja hän kysyi että onko koneella jotain mulle tärkeitä kuvia. 

Mietein hetken mut en uskonut olevan. Nyt ovat kuvat hävinneet ja jälkikäteen on muistunut mieleen et siellä oli eläintarhakuvia sekä Pariisin reissun kuvia. Harmittaa hitosti.

Mä en ole ikinä jaksanut opetella sitä varmuuskopio juttua ja monesti ne kuvat ovat vaan jääneet koneelle vaik tiedän et se ei ole hyvästä. Nytkin mulla on kuvia viime ulkomaanreissusta koneella kun kävin pojan kaa Riikassa. Voi olla et ne on myös tikulla mut mitä jos tikku häviää? Mut jos mä polttaisin CD:lle... mut se CD:kin voi hävitä....

Olen miettinyt että laittaisin blogiin mun matkakuvia niin siel ne ainakin pysyy tallessa. Pitää vaan osata ettiä ne kaikkien kirjoitusten seasta. Instagram ois myös yks vaihtoehto. Täytyy kattoo jos saisin tähän blogiin laitettuu kuvia siltä reissulta.