Kello on 5.21. Pitäis herätä 7.45. Hienosti alkaa elokuu. En mä meinaan unissani kirjoita vaan tuttuun tapaan en ole saanut unta. Onneks poika nukahti niin saa hän sentään nukkua vähän ennen lääkäriin menoa. Ajatukset pyörii taas päässä.
Muuten, eikö mul olekin hieno tyynyliina? Sain sen äidiltäni aikanaan lahjaksi kun hän tietää että mä olen kova istumaan koneen ääressä.
 |
| Tyynyliina. |
Kello on 8.00. Mä en todellakaan jaksais lähteä. Olen nukkunut alle kaks tuntia. Istun sängyllä ja sen sijaan että nousisin ylös niin tekis mieli laittaa pää tyynyyn ja jatkaa unia.
---
Kello on 8.18. Olen käynyt vessassa ja vaihtanut vaatteet. Nyt yritän saada poikaa hereelle ja heräshän se mut ei meinaa jaksaa nousta ylös. Mul on vaikeuksia pysyä hereellä jos pysyn paikallani, varsinkin jos näen sängyn.
Muistan kerran kun olin 10-luokalla niin maantiedon opettaja ravas edes takaisin ja sanoi sitten meille että "jos ihmettelette miks mä liikun kokoajan niin se on sen takia koska olen todella väsynyt ja yritän pitää itteni hereillä." Nyt ymmärrän mitä hän sillä meinas.
---
Kello on 9.24. Istumme terveyskeskuksen odotushuoneessa. Meitä ennen on muutama muu joten joudumme kuulemma odottaa noin tunnin vuoroamme. Infossa meille sanottiin että voimmehan me mennä ulos tunniks mut sit joskus voi käydä että lääkäri on valmis ottaa vastaan aikaisemmin.
Päätimme jäädä sinne viileeseen huoneeseen missä saa istua sen sijaan että menisimme kuumaan helteeseen kävelemään. Ois vaan ollut kiva saada käyttää se tunti nukkumiseen. Pojalla on tylsää, se varmaan haluais pelaa mun kännykällä mut en anna sen nyt kulutella akkua. Onneks akvaariokalat pitää pientä seuraa.
---
Kello on 21.04. Olen nukkunut lähes koko päivän joten kerron aikaisempia tapahtumia vasta nytten.
Pitkän odottelun jälkeen pääsimme vihdoin lääkärin luo. Hänenkin oli vaikeeta tajuta mistä on kyse. Se tunnusteli pojan näppylää ja kurkkua. Poikaa sattui kun se koski sen oikeata puolta kurkusta missä oli jokin paukama.
Poika yritti selvästi näyttää lääkärille ettei häntä satu mut lääkäri huomas sen kumminkin. Ja hyvä että huomas sillä sehän on tärkeetä lääkärin saada tietää mistä kohtaa sattuu.
Mut sai lääkäri sen myös nauramaan kun ensin vahingossa kutitti poikaa niskasta kun se tunnusteli onko muualla paukamia ja sit se innostui välillä kutittaa tahalteen kun huomas et sai pojan sillä nauramaan.
Se puristi sen näppylän rikki ja se sattui poikaa. Sit se otti näytteen siitä mitä sieltä näppylästä tuli ulos ja sano lähettävänsä sen jonnekin isompaan sairaalaan, kait se on jokin laboratorio. Se pyys meidän mennä toiseen odotushuoneeseen ja niin me teimme.
Jonkin ajan päästä tuli joku nainen ottaa meidät vastaan ja se otti pojan sormesta verinäytteen ja sit mittas sen kuumeen mikä näytti 37.2. Koska poika oli ollut reipas potilas niin hän sai valita yhdestä laatikosta jonkun tarran tai pinssin ja hän valitsi pinssin se ja oli hänelle mieleinen.
Verikoetta ottaessa poikaa nauratti kun se täti sanoi sille että "oot sä aika vähäverinen kun sua täytyy lypsätä että susta saa tulee verta." Huomasin myös kun lääkäri otti näppylästä verta ettei se meinannut saada millään. Jäin miettii että mistäköhän se vähäverisyys johtuu.
---
Kello on 8.18. Olen käynyt vessassa ja vaihtanut vaatteet. Nyt yritän saada poikaa hereelle ja heräshän se mut ei meinaa jaksaa nousta ylös. Mul on vaikeuksia pysyä hereellä jos pysyn paikallani, varsinkin jos näen sängyn.
Muistan kerran kun olin 10-luokalla niin maantiedon opettaja ravas edes takaisin ja sanoi sitten meille että "jos ihmettelette miks mä liikun kokoajan niin se on sen takia koska olen todella väsynyt ja yritän pitää itteni hereillä." Nyt ymmärrän mitä hän sillä meinas.
---
Kello on 9.24. Istumme terveyskeskuksen odotushuoneessa. Meitä ennen on muutama muu joten joudumme kuulemma odottaa noin tunnin vuoroamme. Infossa meille sanottiin että voimmehan me mennä ulos tunniks mut sit joskus voi käydä että lääkäri on valmis ottaa vastaan aikaisemmin.
Päätimme jäädä sinne viileeseen huoneeseen missä saa istua sen sijaan että menisimme kuumaan helteeseen kävelemään. Ois vaan ollut kiva saada käyttää se tunti nukkumiseen. Pojalla on tylsää, se varmaan haluais pelaa mun kännykällä mut en anna sen nyt kulutella akkua. Onneks akvaariokalat pitää pientä seuraa.
---
Kello on 21.04. Olen nukkunut lähes koko päivän joten kerron aikaisempia tapahtumia vasta nytten.
Pitkän odottelun jälkeen pääsimme vihdoin lääkärin luo. Hänenkin oli vaikeeta tajuta mistä on kyse. Se tunnusteli pojan näppylää ja kurkkua. Poikaa sattui kun se koski sen oikeata puolta kurkusta missä oli jokin paukama.
Poika yritti selvästi näyttää lääkärille ettei häntä satu mut lääkäri huomas sen kumminkin. Ja hyvä että huomas sillä sehän on tärkeetä lääkärin saada tietää mistä kohtaa sattuu.
Mut sai lääkäri sen myös nauramaan kun ensin vahingossa kutitti poikaa niskasta kun se tunnusteli onko muualla paukamia ja sit se innostui välillä kutittaa tahalteen kun huomas et sai pojan sillä nauramaan.
Se puristi sen näppylän rikki ja se sattui poikaa. Sit se otti näytteen siitä mitä sieltä näppylästä tuli ulos ja sano lähettävänsä sen jonnekin isompaan sairaalaan, kait se on jokin laboratorio. Se pyys meidän mennä toiseen odotushuoneeseen ja niin me teimme.
Jonkin ajan päästä tuli joku nainen ottaa meidät vastaan ja se otti pojan sormesta verinäytteen ja sit mittas sen kuumeen mikä näytti 37.2. Koska poika oli ollut reipas potilas niin hän sai valita yhdestä laatikosta jonkun tarran tai pinssin ja hän valitsi pinssin se ja oli hänelle mieleinen.
 |
| Reippaan potilaan pinssi. |
Sit menimme takas jonotushuoneeseen ja naureskelimme akvaariokaloille ajan kuluks, varsinkin yhdelle jolla selvästi oli ADHD kun se ei pysynyt millään paikallaan ja se selvästi jahtas muita. Ne muut kalat selvästi "pelkäs" häntä. Sanoinkin pojalle että otan sen mukaan niin saavat muut kalat olla rauhassa.
Lääkäri tuli hakemaan meidät ja sanoi et verikokeissa ei näkynyt mitään hälyttävää ja kuumettakaan ei ollut. Mut se antoi ohjeeks putsaa pojan haavaa säännöllisesti ja seuraa jos se näppylä ja paukama lähtee ite ajan kuluessa. Jos ei lähde niin sit voidaan tulla uudestaan. Hän sanoi lähettävänsä sen kokeen minkä otti pojan näppylästä sinne laboratorioon ja soittelee sit myöhemmin että mitä ne kokeet näytti.
Yli kaks tuntia olimme siellä väsyneenä ja poika valitti myös nälkää. Hän halus mennä McDonaldsiin syömään mut sanoin et se on roskaruokaa ja kallista.
Menimme kauppaan ostaa kaks juomajugurttia joista toisen sai juoda kotimatkalla ja sit ostin maidon missä on pidempi päiväys. Nyt kun paastomme niin meillä menee maidot herkästi vanhaks joten oli parempi ostaa toi maito mikä menee vanhaks vasta 28.11.2013.
 |
| Maito joka kestää kauemmin. |
Sit tulimme kotiin. Poika meni koneelle ja mä nukkumaan. Yritin saada hänetkin nukkumaan mut ei halunut. Herätyskello soi 13.00 ja sen jälkeen aloin laittaa pojalle ruokaa, kävin rukoilemassa, otin piilarit pois ja jatkoin sohvalla nukkumista.
Annoin pojalle luvan mennä ruokailun jälkeen ulos ja itse nukahdin ja heräsin ensin 18.00 aikoihin, soitin pojalle ja kysyin onko kaikki okei jonka jälkeen nukahdin uudestaan ja heräsin 20.30. Soitin taas pojalle ja kysyin onko kaikki okei ja sanoin että kohta voi tulla kotiin rikkoo paaston.
Kävin parvekkeella ja näin että mun kukkaset jaksaa sinnitellä vaikka mä en osaa hoitaa heitä hyvin. Tänään ois pitänyt antaa ravinnetta heille mut en ole saanut aikaseks.
Ajattelin sillä lahjakortilla minkä sain kukkakauppaan ostaa talvella jotain talvikukkia mut sit kysyn kyllä myyjältä tarkat ohjeet hoitamiseen ettei niitä tulis hoidettua yhtä kehnosti kun noita kesäkukkia. Onneks mulla on se apulainen nyt joka voi opastaa mua siinäkin asiassa.
 |
| Kukat sinnittelee. |
Kello on 21.32. Poika tuli kotiin ja rikoimme paaston maidolla. Nyt on laitettava syötävää ja aloitettava rutiinit, tulee stressiä...
---
Kello on nyt 23.50 ja rutiinit ovat tähän asti menneet hyvin. En oikein tiennyt mitä ruokaa teen niin aattelin kokeilla pientä improvisointia missä en ole yhtään hyvä. Mä ruskistan juuri lihaa ja keitän makaronia mut koska lihaa on enemmän verrattuna makaroneihin (loppui kesken) niin ajattelin laittaa myös pakkasesta uuniperunoita.
Poika nukkuu sohvalla. Hän ei päivällä malttanut alkaa nukkumaan kun kone ja ulkona olevat kaverit veivät huomion mut nyt hän simahti sohvalle. Antaa sen nyt nukkua viimeyön univelat pois. Kohta siirrymme perjantain puolelle mikä tarkoittaa karkkipäivää. Katotaan mitä mun kroppa sanoo suklaasta...
Candy crushia en ole viellä pelannut. Naapurin pikkulapset juoksee edestakas tossa yhteisellä parvekkeella. En ihmettele sitä että ovat hereellä koska luulen että ovat olleet Moskeijassa mutta heidän vanhempien pitäis estää heitä juoksemasta. Mua ei silleen haittaa koska olen ite hereellä mut suurinosa naapureista nukkuu.
