"Noreply" teksti teki tepposen mun ADHD aivoille.

Torstai 29. elokuuta 2013

Kello on 5.48. Heräsin yöllä, kävin vessassa ja päätin mennä hetkeks lepää ennen kun rukoilen koska ei pidä rukoilla liian unisena. Mut heräsin vasta äsken. Poika on myös hereellä ja alan laittaa aamupalaa. TV on auki mut siltä kanavalta mistä tulee aamu TV lähetys.

---

Kello on 7.38. Aamupala on syöty. Samoin piilarit laitettu ja rukous on suoritettu. Poika lähti äsken kouluun ilman avaimia kun ei löytänyt ja nyt se soitti et ei löydä lippua. Sanoin et tulee hakee lippunsa ja menee sit kouluun myöhässä. En tosin tiedä missä hänen lippu on. Varmaan samassa paikkaan kun avaimet mut ei nekään ole tallessa.

Mun pitäis tiskaa isot tiskit, kirjoittaa blogia sekä suunnitella sitä kirjaa. Kello 7.15 tuli Suomen aamulähetyksessä "päivän kirja" ohjelma missä haastateltiin Jari Tervoa koskien uutta kirjaa nimeltä "esikoiseni" mikä kertoo hyvin pitkälti Jarin omasta elämästä. Sain häneltä vähän vihjeitä ja ajattelin kattoo sen "päivän kirja" osion joka aamu jos vain olen hereellä ja/tai kotona silloin.

Sitä juoksumattoa suunnittelin myös sekä pyykinpesua. Illalla on sählytreenit ja siellä on uskallettava puhua mun rajoitteista ja että en pysty olee mukana Cupissa isännöimässä. Ainiin sille puhelinoperaattorille on myös soitettava!

---

Kello on 9.21. Poika kävi ettimässä lippuaan mut ei löytänyt. Hänellä oli leimattavassa lipussa (mikä ei enään enskuussa ole voimassa) sen verran matkoja jäljellä et pääsee kouluun mut ei takas. Sanoin pojalle et soittaa isälle ja kysyy voiko se hakea hänet koulusta. No se soitti ja isänsä lupas hakea. Poika pääs sitten lähtee kouluun.

Mä tiskasin tiskit ja päätin vihdoin soittaa puhelinoperaattorille. Mut kun tuli paina sitä sun tätä nappia niin en päässyt ikinä perille. Painoin ensin 4 koska asiani koski mun liittymää ja se oli ainoa järkevä vaihtoehto mut sen jälkeen kun tuli taas eri vaihtoehtoja niin mikään ei sopinut niistä. Monesti firmalla on vaihtoehtona myös puhua asiakaspalvelun kanssa jos ei mikään vaihtoehdoista passaa mut heillä ei ollut sitä vaihtoehtoa.

Sen jälkeen päätin avata koneen ja laittaa sähköpostitse heille. Heidän sivuilla lukee et jos asia ei ole kiireinen niin voi laittaa sähköpostia, no on se kyl kiireinen mut ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kun ei puhelimitsekaan onnistunut.

No mun ADHD aivot tekivät taas tepposen kun mulle tuli viesti heiltä että ovat saaneet mun viestin mut vastaus voi kestää. Mä en sitä lukenut vaan tuijotin ainoastaan että osoitteessa luki "noreply" ja ajattelin heti et se on näitä ilmoituksia mitkä tulee silloin kun viesti ei ole mennyt perille.

Ajattelin sit et no johan on markkinat kun ei heihin saa yhteyttä puhelimitse eikä myöskään sähköpostitse. Päätin tehdä uuden yrityksen ja taas tuli sama ilmoitus. Siinä vaiheessa mul alkoi mennä hermot operaattoriin. Huomasin että heille voi lähettää myös kirjeitse niin kun ennen vanhaan mut ajattelin et se on kyl viimeinen vaihtoehto!

Mielummin menen liikkeeseen puhumaan ensin. Mut sit tajusin et ne "noreply" viestit tulikin itse operaattorilta. Eli ne oli mennyt perille... molemmat! Eli he saivat mun viestin kaks kertaa!

---

Kello on nyt 10.05 ja en ole viel aloittanut eilisten kuulumisten kirjoittamista. Olen lähes päättänyt et tää blogi menee kuun vaihteessa tauolle kirjaharrastuksen takia ja palaa takas sit kun palaa, jos Luoja suo. Mut nyt alan kirjoittelee niitä eilisiä kuulumisia. Sain laitettua pesukoneenkin päälle.

---

Kello on 15.13. Kirjoitin aikoja sitten eiliset kuulumiset mut sit olen ollut taas liikaa koneella muutoin. Löysin tosin hyvin mielenkiintoisen blogitekstin koskien virityskanavaa minkä eilen näin. Ilmeisesti kakkosella ei ollut tarjota ohjelmaa juuri silloin. TV Finland laittaa uutisia tekstimuodossa esille kun lähetystä ei tule ja joku radiokanava soi taustalla.

Tässä on se blogiteksti:
http://televisionaarteet.blogspot.se/2012/05/virityskuva.html

Ja kuvasta alhaalla näkee miltä näyttää TV Finland silloin kun sieltä ei tule muuta ohjelmaa. Siinä soi joku radiokanava taustalla samalla.

TV Finland normaalin lähetysajan ulkopuolella.

Sain pestyä myös pyykit aikoja sitten ja nyt on vesi kiehumassa koska pasta on loppu niin on keitettävä lisää. Mä en ole ollut juoksumatolla tänään ja mulle iski makeanhimo joten sain idean että pidän tänään karkkipäivän ja menen huomenna juoksumatolle.

Nyt on karkit syöty ja muistin justiin et pojal on sählyturnaus viikonloppuna... ei kun matsihan sil on lauantaina ja sunnuntaina eli voin sittenkin mennä juoksumatolle perjantaina. Huomenna alkaa isännöinti turnauksessa ja tänään mun on sanottava et en pysty olla isännöimässä.

---

Kello on 20.33. Istun sohvalla ja katon yhtä tärkeetä ohjelmaa "luxusansa" suoraan suomeks käännettynä. Siinä kaks miestä menee jonkun kotiin joka on suurissa velka ja talousvaikeukssa ja he yrittää auttaa tätä henkilöä selviämään ongelmistaan.

Se ohjelma on mulle hyväks kun olen aika köyhä ja välillä pelkään että tuhlaan rahojani liikaa. Olen yksin kotona koska pojan lippu on yhä hukassa ja hänen on nukuttava isänsä luona jotta isänsä voi viedä hänet autolla kouluun. Muutoin jäis kouluun menemättä.

Olin kumminkin hänen sählytreeneissä ja tällä kertaa vähän paremmalla mielellä. Pojan isä suostui auttaa joukkuetta turnauksessa ja kun menin pojan kaa treeneihin niin uskalsin auttaa laitojen laittamisessa kun tein sen yhdessä pojan kanssa.

Kuvassa alhaalla näkyy niitä laitoja joita laitettiin paikalleen ennen treenien alkamista ja sit näkyy osa katsomosta. Tosta näkee vähän miltä se halli näyttää. Parempaan en pystynyt koska treenit oli menossa ja en halunut ihmisiä mukaan kuvaan koska tarkoitus oli jakaa kuva täällä.

Pieni osa treenihallista.

Treenit meni hyvin ja poika sai paljon kehuja valmentajalta. Poika kun kysyi että saako olla maalivahti niin vastaus oli että ei koska he haluavat pitää hänet kentällä. Sain kysyttyä et onko Cup nyt vai ensviikonloppuna ja vastaus oli että vasta ensviikonloppuna, eli viikon päästä.

Sanoin että en oikein pysty auttaa kun mulla on Asperger mut että pojan isä on lupautunut auttamaan. Hän sanoi ymmärtävänsä. Mut olen mä miettinyt että kun tässä kerta on viikko aikaa niin jos kumminkin yrittäis leipoa jotain. En usko että itse leipominen olisi niin suuri ongelma vaan lähinnä se että onko mulla varaa aineksiin.

Nolasin muuten taas itteni kun valmentaja mainitsi taas niistä kengistä ja lopulta selvisi että olin käsittänyt väärin. Kun hän oli puhunut merkeistä niin luulin että hän meinaa kengissä olevista merkeistä kuten Puuma tai Adidas mut hän meinaskin että ei saa olla tummapohjaiset kengät koska niistä jää tummia merkkejä salin lattiaan eli pitää olla vaaleanpohjaiset. No pojalta onneks löytyy yhdet kotoota. Toivotaan että ne kelpaa.

Pojan vaaleapohjaiset kengät.

---

Kello on 21.43. Ohjelma loppui, syömiset on syöty ja hampaat huutaa että tahtovat pesulle. Ei siis muuta kun hampaanpesulle, piilarit pois, rukoilee ja nukkumaan.

---

Loppukuittaus. Olin ajatellut pistää blogin tauolle vasta kuun vaihteessa mut ajattelin tehdä sen nyt jo. Kirjoitan huomenna puhtaaks tän päivän (torstain) jutut ja sen jälkeen en kirjoittele enempää. Olen ajatellut et sen ajan minkä olen tähän asti pistänyt blogin kirjoittamiseen niin laitan tästä lähtien seuraavasti:

• maanantaista keskiviikkoon kirjan kirjoittamiseen
• torstaisin ruotsinkieliseen haastattelublogiin
• perjantaista sunnuntaihin arabian opiskeluun

Katotaan miten suunnitelmat lähtee menee. Tuttavapiiristä varmaan löytyy kommentteja että mä nyt elän vaan pilvilinnoissa mut se voi olla niin tai sitten ne haaveet toteutuu. Ei pidä unohtaa Martin luther kingin sanoja "I have a dream" ja nyt heillä on tummaihonen presidentti. Kaikki on siis mahdollista. 

Annan kaikille neuvon! Jos läheiset ja ystävät ovat tukena, ottakaa tuki vastaan. Jos läheiset ja ystävät yrittävät sammuttaa sun haaveet, antakaa mennä korvasta sisään ja toisesta ulos. Niin mä aion tehdä. :)

Poika ei ollut koulukunnossa. Jos ois ollut niin ois päässyt uutisiin.

Keskiviikko 28. elokuuta 2013

Kello on 5.34. Heräsin yöllä rukoilee ajallaan mut sen jälkeen meni hetki ennen kun sain unta ja nyt olen herännyt aamupalalle mut olo on ihan tööt vähäisen unen takia.

---

Kello on 10.02. Sain juuri tiskattua ja sitä ennen kirjoitin blogin valmiiks sekä olin netissä taas, mm. Facebookissa. Nyt lukee taulussa että on aika mennä juoksumatolle, tosin vasta 11.30 koska haluan kattoa yhtä ohjelmaa samaan aikaan. Tässä on siis aikaa esim. käydä muistitikkua läpi mut tuli yks ongelma.

Poika paleli aamulla ja ei ollut yhtä innokas lähtee kouluun mitä yleensä vaik oli uintia mistä hän tykkää. Se mittas kuumeen kolme kertaa ja mittari näytti joka kerta 35.8 eli vähän alilämpöä, jos sitä nyt voi alilämmöks sanoa. Kumminkin alle normaalin ruumiin lämpötilan.

Sitten kun kello tuli sen verran et hänen bussi oli jo mennyt niin soitin numeroon mihin koulun säännöissä on pyydetty soittamaan. No se numero johti rehtorille joka harvoin vastaa puhelimeen, siks olen yleensä soittanut päiväkodin puolelle ja sieltä on mennyt viesti opettajalle. Mut nyt soitin tohon kun kerta pyydetään. Jätin viestin vastaajaan jossa kerroin et poika on kipeä eikä tule tänään kouluun. Enempää en voinut tehdä.

Poika on siis nyt kotona. Se makaa sohvalla peiton alla ja katsoo lastenkanavaa. Mun ADHD aivot käy taas ylikierroksilla. Jos meinaan keretä juoksumatolle tällä viikolla niin mun on mentävä tänään. Mut kun ei ole ruokaa! Pitäis käydä kaupassa ostamassa ruoka-aineksia kanawokiin tai mitä mä nyt aionkin tehdä. Olen meinaan alkanut olee epävarma siitä kanawokin teosta ilman avustajaa. Ehkä odotankin ensviikkoon sen kanssa.

Mut kaupassa on silti käytävä! Päälystysmuovia on myös ostettava jotta voin päällystää pojan kirjat. Menenkö siis kauppaan tänään ja juoksumatolle huomenna? Ongelma on se että mä ravaan sit taas vessassa ja olen ihan poikki enkä jaksa tehdä mitään.

Ja ne sählytreenit on huomenna. Kiva olla siellä jos ravaan jatkuvaa vessassa. Ja kun tulen olee yhtä väsynyt mitä viimeks, siis lihakset ovat väsyneet. Voin tosin ostaa jotain urheilujuomaa tänään. Se ohjelmakin tulee tänään, ei huomenna.

Mut asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Jos en kerkeä juoksumatolle niin en kerkeä mut pakko meidän on syödä joten pakko sinne kauppaan on mennä. Sitä paitsi voisin ne farkut yrittää vaihtaa samalla ja riippuen pojan voinnista niin ehkä hän voi tulla mukaan ja sovittaa housuja. Mut eka on maksettava loput laskut ja katottava rahatilanne muutenkin. Se äidin antama tonni on kyl ollut iso apu!

---

Kello on 12.24. Maksoin sähkölaskun ja loput vedetään suoraveloituksena. Jos laskin oikein niin laskujen jälkeen mulle jää 900kr tilille elämiseen plus käteisenä on reilu 200kr. Olen lähdössä kauppaan. Poika kirjoitti kauppalistan lopulta kun sitä kauan pyysin.

Pisti ensin vastaan mut kun kysyi et saako hän mennä koneelle (hänen kone ei toimi) siks aikaa kun olen kaupassa niin sanoin että sillä ehdolla jos hän kirjoittaa sen kauppalistan. Se suostui lopulta.

Pojan kirjoittama kauppalista.

Kuten kuvasta ylhäällä näkyy niin lista on aika pitkä ja tuohon on tullut viellä lisää sen jälkeen kun kuva on otettu. Nytkin muistin et maito on lopussa. Ei huvittais lähteä mihinkään vaan jäädä kotiin murjottaa ja antaa aivojen vallata koko kropan ajatuksillaan mut pakko se on mennä. Ja vaik voin unohtaa juoksumaton tältä päivältä niin on pakko mennä kumminkin suihkuun. On jo aika likainen olo. Kävin suihkussa viimeks 21 elokuuta eli viikko sitten! Sit on myös rukoiltava.

---

Kello on 17.00. Kävin kaupoissa. Ensinnäkin mulle tuli se "maksuehdotus" hammaslääkäristä ja vein sen sossuun. Sit menin H&M:ään palauttaa molemmat pojan housut, jopa ne mistä hintalappu oli irti sain vaihtaa. Hyvä juttu!

Sain sitten päähän mennä Lindexiin kun tykkään heidän mallistosta ja mulla on heidän bonuskorttikin ja se kannatti. Tuli tehtyä hyvät kaupat. Löysin vähän löysempää kangasmateriaalia olevat farkut mitkä oli myös vähän löysemmät vyötäröltä.

Siellä oli ensinnäkin "osta 3 maksa 2" kampanja ja kaiken lisäks farkuista erikseen 50kr alennus farkkuja kohden. Pyöristettynä normaali hinta oli 750kr mut mä maksoin vain 400kr! Ne mahtui myös hyvin pojalle päälle!

Pojan uudet farkut.

Lindex reissun jälkeen menin ruokakauppaan. Soitin välillä pojalle ja kyselin ruokailuun liittyvistä asioista. Siellä muistin et mun piti eka mennä ostaa päälystysmuovia. Päätin jättää pakastetuotteet ostamatta ja mennä kauppareissun jälkeen ostaa ne muovit.

Kirjakaupassa oli taas aika soittaa pojalle. Hän halusi värillistä muovia mut sanoin et ne on kiinnitettävä teipillä. Vastaus oli "meillä on teippiä." No kysyin et mitä väriä hän haluaa ja sanoi että keltaista ja sinistä ja ne mä myös ostin. Katotaan mitä päällystämisestä tulee niiden kaa kun en ole ennen päällystänyt sillä tyylillä.

Päällystysmuovit.

Sit menin kotiin ja kotona laitoin ostokset minne kuuluukin ja pyysin poikaa sovittaa housuja ja ne olivat sopivat! Menin sit suihkuun ja odotin vähän aikaa kunnes rukoilin. Poika oli kokoajan mun koneella.

---

Kello on jo 22.38. Sain sitten laitettua ruoaks pastaa ja tonnikalakastiketta. Poika kävi myös auttamassa. Hänelle tuli mielipaha kun näki TV:ssä ruotsinsuomalaisissa uutisissa hänen koulun rehtorin haastattelua ja tajusi että olivat olleet tänään siellä kuvaamassa.

Aatella että juuri se päivä viikosta kun poika ei ole koulussa niin he tulevat kuvaamaan. Poika ois niin mielellään halunut olla mukana uutisissa. Poikaa harmitti tosi paljon ja itkukin tuli. Sanoi että "nyt mä tarvin halin" samalla kun itki. Muakin harmitti mut ajattelin myös että jokin tarkoitus tälläkin oli.

Pojan nukkumaanmeno venyi ja ajattelin hänen nukkumaan pistämistä ekan kerran vasta kun kello oli jo yli 20.00. Hän nukahti vasta 22.00 aikoihin. Saa nähdä miten jaksaa herätä aamulla. Ehkä tän päivän uutisjuttu sekä uudet housut inspiroi häntä huomenna. Yritän et lastenkanavaa ei laiteta aamusta. Aamu TV lähetys on hyvä kun silloin näkee myös kellon hyvin.

Mä olen jo muutoin valmis menee nukkuu paitsi piilarit on viel poistettava. Voi olla että tää blogi menee kohta lomille kun alan keskittyy toiseen blogiin/kirjaan. Mut tarkoitus on siis vain lomailla. Voi tosin olla vaikeata "lomailla" mut aika ei vaan riitä kaikkeen mitä haluais tehdä.

Tähän loppuun 10 uutisten tapaan pieni loppukevennys. Aamulla alkoi naurattaa TV2:sen lähetys. Vielläkö näitäkin lähetellään? Mä luulin että ne jäi sinne 80-luvulle. =D

Virityskuva.

Sähly Cup tulossa ja pitäis olla isännöimässä, joo saavat unohtaa!

Tiistai 27. elokuuta 2013

Kello on 5.40. Poika on siirtynyt sohvalle nukkumaan yön aikana. Mä heräsin just ja aamurutiinit voi alkaa.

---

Kello on 8.50. Blogiin olen kirjoittanut nyt jo ja tiskit myös on tiskattu sekä rukous suoritettu. Poika on myös lähtenyt kouluun ja odotan nyt avustajan tuloa. Päässä vilisee ja tunnen entistä enemmän avun tarvetta häneltä.

---

Kello on 10.50. Avustaja lähti ja mul on nyt paljon kevyempi olo henkisesti. Se toinen avustaja ei tule torstaina koska on kipeä mut katoimme silti yhden kanawok reseptin minkä voin torstaina yrittää tehdä. Sain kyl aikalailla kysellä reseptistä ennen kun tunsin et voisin jotenkin onnistua.

Sitten tuli puhe ruoanlaitosta muutenkin kuten sain vihjeen pakastaa ruokaa et ei tarvi heittää roskiin (niin kun mä nyt kait joudun tekee intialaiselle ruoalle) ja hän neuvoi myös et miten voin pakastaa. Ruoka puheet muuttui sitten virallisiin asioihin kuten opintolainan lykkäämiseen.

Hän kehotti mua soittaa heti CSN:ään (virasto joka hoitaa opintolainan/tuen) ja niin mä tein. Sieltä tuli vastaus että hän lähettää mulle hakemuksen mikä mun on täytettävä ja lähetettävä takas mikäli mä anon lykkäystä mut sossusta on oltava todistus et mä saan heiltä tukea.

Kysyin et mitä sen laskun kanssa tehdään ja se sanoi et jos he saavat mun hakemuksen ennen 6 syyskuuta niin mun ei tarvi siitä toistaseks välittää, mut jos ei hakemus tule siihen mennessä niin he lähettävät mulle muistutuksen.

Kerroin puhelun jälkeen tuon kaiken avustajalle jolloin se totes jotenkin et "mut kannattaisko sun sit heti soittaa sossuun kun tää on semmoinen asia mikä pitää hoitaa heti." Mä jäin vähän et äääeeeijuu ok ja katoin löytyykö multa mun virkailijan numeroa kännykästä. Löytyi ja soitin. Hän lopulta vastas ja sain asian hoidettua eli hän lähettää todistuksen kotiin.

Hän sit muistutti mua et ei ole saanut viimeisintä ilmoitusta työttömyystuesta ja mä olin et "ainiin mä taisin unohtaa lähettää" ja hän monta kertaa muistutti ennen puhelun lopettamista et se on lähetettävä. Puhelun jälkeen se avustaja sanoi et lähetä se nyt heti ja mä menin niiden sivuille mistä työttömyystuki tulee. Säästin sen ilmoituksen ja lähetin sen hänelle sähköpostitse.

Ensin laitoin väärän sähköpostiosotteen. Itseasiassa mä en tiennyt hänen osoitetta mut mulla oli yhden toisen virkailijan osoite niin se avustaja neuvoi että laita samalla lailla etunimi.sukunimi@ ja sit miten se loppuu.

No mä tein niin, mut kun olin just lähettänyt niin tajusin et unohdin laittaa pisteen etunimen ja sukunimen väliin. No se viesti tuli takas ja lähetin uudestaan pisteen kanssa ja sen jälkeen se meni perille.

Kello oli sen jälkeen 10.30 ja avustajan oli aika lähteä. Nämä jutut mitä tuli tehtyä hänen läsnäollessa ois varmaan yhä tekemättä jos vaik hän ois ollut kipeä eikä ois päässyt tulee. Mut nyt on pakko alkaa valmistelee lähtöä. Sain otettua neljä leipää ja kupin teet ja nyt on lähdettävä.

Mul on 13.00 aika yhdessä sairaalassa kun haen sellaiseen ryhmään mis on vanhemmat joilla itellä on diagnoosi ja siellä käydään läpi miten pärjätä äitinä/isänä jolla on rajoite.

---

Kello on 12.05. Istun tunnelbanassa. Kerkesin aikaisempaan junaan. Asemalla oli aika paljon porukkaa ja alkoi ahistaa se ihmismäärä, oli vaan pakko mennä junaan. Yks nainen istui samassa penkkiryhmässä mitä minä ja vaihtoi yhtäkkiä toiselle puolelle.

"Mun takia" ajattelin ensin mut voi olla et aurinko häikäisi vaan hänen silmiä. Nyt tähän tuli kumminkin urdua puhuvia miehiä, onkohan pojan isän tuttuja, hehe.

Ahistaa vähän, mut ehkä se johtuu siitä et en ole nyt kauheesti ollut ihmisten ilmoilla vaan enempi kotona. Hitsi mä kävin vessassa ennen lähtöä ja taas tunnen tarvetta mennä. Muutama asema viellä ja sit kävelen viellä jonkin matkaa.

---

Kello on 12.55. Olen nyt päässyt perille sairaalaan ja olen odottanut naista jonka tapaan jo jonkin aikaa mut mullahan onkin aika vasta 13.00. Hän tuli äsken vastaan enkä tunnistanut häntä. Hän sanoi et tulee hakee mut 5 minutin päästä ja aattelin et kuka toi on mut vasta hetken päästä tajusin et se oli hän.

---

Kello on 15.56. Olen tullut kotiin. Kävin kotimatkalla viel kaupassa ja ostin leipää, makkaraa (paprikalla maustettuna) sekä 2 litraa Fairy tiskiainetta kun kerta halvalla sain. Kotona rukoilin ja nyt olen syönyt neljä leipää leikkeleiden kera sekä juonut kupin teetä. Oli ihan hyvää se leikkele.

Paprikalla maustetut leikkeleet.

Nyt täytyy alkaa valmistelee taas lähtöä. Illalla on pojan sählytreenit ja vanhempainilta. Mul ei ole varaa mennä sinne mut onneks pojan isä kuskaa autolla. Meen sinne vanhempainillan takia.

Siitä Fairystä viellä... täällä se on yleensä nimellä Yes mut se on silti samaa ainetta. Ne Fairyt on kait ulkomailta tuotu myyntiin ja ne myytiin halvemmalla.

Katoin paljon Yes tiskiaine maksoi siellä. Se maksoi 30kr ja sisälsi vain 650ml kun taas Fairy sisälsi 1 litran ja maksoi 20kr eli tottakai mä ostin Fairya vaik edellistäki on jäljellä mut se Fairy ei ole heillä aina myynnissä. Ajattelinkin aikasemmin että heti kun myyvät taas Fairya niin ostan ja niin mä myös tein.

Fairy tiskiaineet.

---

Kello on 20.51. Olen väsynyt. Menimme treeneihin 15 minuttia myöhässä. Poika teki taas yhden maalin, hänen sanojen mukaan kaks maalia. Treenien jälkeen poika meni isänsä kaa autoon ja mä menin vanhempainiltaan.

Aattelin et siel menee korkeintaan tunti mut meni vähän yli sen. Kun kävelin autolle niin pojan isä sanoi että meillä on kiire. Haettiin hänen kaveri matkalla kyytiin jonka jälkeen hän jätti mut ja pojan kotiin ja sit jatkoivat matkaa toisen kaverin luokse.

Meillä tulee olee Cup nyt viikonloppuna ja meidän joukkue isännöi perjantai-iltapäivästä lauantai-iltaan. Kaikkien on kuulemma leivottava ja osallistuttava kahvilaan, tulosten merkkaamiseen, jälkisiivoamiseen jne. Tämän kuultuani mulla alkoi pulssi hakkaa entistä kovempaa.

Istuin ihan huoneen takana enkä uskaltanut jälleen kerran olla yhtä äänekäs mitä muut. He kyl tunsivatki toisensa jo ennestään ja kaikki ovat ruotsalaisia joten ei tartte kielitaidosta olla huolissaan. Mutta mulla on myös Asperger ja sosiaalikammo!

En uskaltanut mainita asiasta. Ajattelin että kerron hänelle asiasta tilaisuuden jälkeen mut koska se tilaisuus venyi niin aattelin että kerron torstaina treeneissä. Mä en pysty leipoo enkä mä pysty olee isännöimässä! Mulla on Asperger joka tuottaa mun elämässä muutenkin vaikeuksia joten heidän on vaan hyväksyttävä se! Tulee muutoin liian iso taakka mulle!

Mut pojalla tulee olee matsit lauantaina ja sunnuntaina. Kolme matsia lauantaina ja neljä sunnuntaina. Mä voin yrittää osallistua niihin ja ehkä olla mukana loppusiivouksessa mut sielläkin mä tarvin tarkat rutiinit et mitä tehdä ensin ja mitä sitten, muutoin ei siitäkään tule mitään. Mut ehkä pojan isä voi olla mukana.

Leipomiseen ei ole aikaa kun mä stressaan jo ruoanlaittoaki ja mulla on rahat niin tiukilla että mulla ei ole varaa käyttää aineksia johonkin joukkueen kassaan kun pitää pystyy itekin syömään. Mut jälleen kerran voin kysyä pojan isältä jos hän haluaa auttaa. Tiedän... saisin kokemusta siitä mut mä en mun rajoitteiden takia vaan pysty!

---

Kello on 22.36. TV:stä tuli Arsenal vastaan joku turkkilainen joukkue jalkapallomatsi. Poika halus nähdä sen. Mä halusin pysyy tiukkana nukkumaanmeno ajoista mut en jaksanut kun olin ite niin väsynyt. Heitin sille oman peiton ja tyynyn sohvalle ja siinä se nyt nukkuu. Nukahti matsin aikana.

Olen pessyt hampaat, poistanut piilarit ja rukoillut. Nyt olen menossa nukkuu. Olen ihan poikki ja huomenna tulen olemaan viellä enemmän poikki mikäli suunnitelmani toteutuu ja menen juoksumatolle.

"Aika järkyttynyt olen yhä. En tajunnut että mun hampaat ovat niin huonossa kunnossa!"

Maanantai 26. elokuuta 2013

Kello on 6.20. Heräsin ennen kello 6.00. Menin hampaanpesulle. Edellispäivän makeiset pisti hampaat koville. Onneks tänään on hammaslääkäriaika. Istun juuri aamupalalla, karjalanpiirakkaa ja suomalaista teetä. Ensn on katottava et poika saa lähdettyä kouluun 7.00 aikaan ja sen jälkeen on katottava et mä kerkeen hammaslääkäriin 8.15.

Suomalaista teetä.

---

Kello on 7.09. Poika tekee lähtöä koululle. Sanoin et laittaa uudet housut, paidan ja sukat päälle kun on syönyt aamupalan. Sit menin rukoilee. Kun olin rukoillut niin poika narisi et olen ostanut vääränmalliset housut sille. Ne olivat siis tarpeeks pitkät mut liian kapeat.

Mä puolestaan valitin et miks on ottanut hintalapun pois kun niitä ei pysty vaihtamaan jos hintalappu on irroitettu. Ostin kahdet housut ja toisissa on hintalappu onneks tallella ja sen voi vaihtaa. No siinä meni 200kr hukkaan. Kait ne voi kirppiksellä myydä mut halvemmalla. Nyt ottaa päähän! Ei kuulemma tiennyt... no nyt tietää.

---

Kello on 8.18. Muistin et mul on aika 8.15 mut se olikin 8.45. No mua kehotettiin istumaan ja sanottiin et voi olla että pääsen aikaisemmin joten täällä mä istun nyt. Mun lisäks on yks nainen odottamassa. Jännittää vähän. Ois vessaankin asiaa mut en viitti mennä jos mua kutsutaan aikaisemmin.

---

Kello on 10.23. Mut kutsuttiin 15 minuttia aikasemmin. Oli sama huone ja samat hoitajat mitä pojallakin. En tiedä tunnistiko he mut. Ottivat ensin jotain röngtenkuvia ennen kun alkoivat käymään suutani läpi. Poika sanoi siitä röngtenkapulasta silloin että se sattui paljon ja nyt mä ymmärsin mitä hän sillä meinas. Hänella on viel pienempi suu mitä mulla. Kyl on tekniikka muuttunut siitä kun ite olin lapsi.

Käynti maksoi mulle 1245kr. Maksoin nyt käteisellä 700kr ja loput otin laskuna. Ja se sisälsi pelkän tarkastuksen mut täytyy sanoa että oli kyllä hintansa värtti. Löysivät 20 reikää (jos kuulin oikein) joista kaks oli isoja. Ikenet ovat tulehtuneet ja löytyy myös plakkia. Takahampaista ovat vain juuret jäljellä!

Aika kova järkytys! Kokiksen vaihdoin veteen aikoja sitten mut se kokis kerkes saamaan paljon tuhoja aikaiseks. Nyt sit tuun saamaan "maksuehdotuksen" kotiin jonka vien sossuun ja kun se on hyväksytty niin varaan ajan hammaslääkäriin ja sit alkaa koko korjausprosessi.

Aika järkyttynyt olen yhä. En tajunnut että mun hampaat ovat niin huonossa kunnossa! Nytkin mua särkee vaik syön purkkaa. Jotenkin tuntuu että hampaita alkoi särkee enemmän sen käynnin jälkeen.

Ehkä ne teki niillä instrumenteilla jotain mikä aiheutti sen kaiken tai sitten alitajuisesti alkoi särkee kun sain tietää miten huonossa kunnossa ne oikein ovat.

Nyt olen ollut kotona jonkin aikaa ja sain tiskattua tiskit ja pitäis alkaa kirjoittaa eilisiä kuulumisia. Olen vaan yhä niin shokissa. Tunsin hammaslääkärissä et multa tulee itku mikä ei johtunut itse toimenpiteestä vaan siitä kun sain tietää mun hampaiden kunnon. Tulee nälkä tästä purkasta mut samalla tunnen et en halua syödä enempää ettei hampaat kärsi.

Sain muuten uuden hammasharjan! Luulin et niitä jaetaan vain lapsille kun ovat olleet reippaita. Mulle näytettiin miten mun on pestävä hampaat ja tajusin et olen pessyt väärin. Koska se hammasharja oli käynyt mun suussa niin mä sain myös pitää sen. En siis usko että jokainen aikuinen saa hammasharjan vaan ainoastaan ne joille näytetään miten hampaat pestään.

Mun uusi hammasharja.

Muistu muuten mieleen kun poika oli sen ikäinen et se istui rattaissa ja me oltiin just oltu hammaslääkärissä ja se oli saanut hammasharjan sieltä mukaan. Lähdimme sieltä suoraan tunnelbanalla (metrolla) jonnekin ja hän sai pitää hammasharjaa kädessä.

Yhden aseman kohdalla kun ovet olivat auki niin poika heitti hammasharjansa ja se lensi suoraan junanlattian ja laiturin välisestä raosta kiskoille! Poika halus sen takas mut eihän sitä voinut sieltä hakea. Täytyy kysyä muistaako se sitä ja muistaako mitä se silloin ajatteli kun heitti sen hammasharjan.

---

Kello on 13.03. Eiliset kuulumiset kirjoitettu ja olen ollut lähinnä Facebookin ääressä. Söin myös muutaman karjalanpiirakan. Kaks on jäljellä, jätin ne pojalle. Mä en tiedä monelta sen koulu loppuu ja tajuaakohan se lähteä heti kotiin. Pitäis mennä rukoilee. Tuli muuten taas kasa mainoksia ja myöskin kutsu psykiatriselle. Se lääkäri ei soittanut vaan lähetti ajan postitse. Mulla on sinne aika 5 syyskuuta kello 11.00. Siihen asti on siis oltava ilman lääkkeitä.

---

Kello on 17.21 ja nyt on niitä hetkiä jolloin tuntuu et kaikki työt kaatuu päälle ja kun aloitan yhden homman niin jätän kesken koska aloitan toisen homman jne. Luojan kiitos mulle tulee aamusta se avustaja niin voin sille purkautua. Asiat lähtee menee enemmän persilleen mitä enemmän olen ilman lääkkeitä.

Olen oppinut siihen että aina kun tulee tää tunne niin jotta sotkun voi selvittää niin se kannattaa aloittaa tästä blogista. Okei, kirjoitan mitä ajattelen... ensinnäkin on rukoiltava. Pakko aloittaa siitä. Mitä muuta? Pojan isälle on soitettava huomisesta. Soitin jo aikaisemmin mut se ei vastannut, okei puolitiessä ollaan, se on hyvä alku. Sit vaan uus yritys myöhemmin tai edes tekstiviesti.

Sitten se helkutin opintolaina! Mul ei ole varaa maksaa sitä joten on yritettävä saada siirrettyä maksua tai jaettua mut kaikkein paras ois kokonaan lykkääminen. Puhelinoperaattorille on myös soitettava koskien suoraveloitusta ja et miks pojan netti on päällä kokoajan vaikka pitäis toimia vaan 0.5GB/kk. Luin juuri että velottaisvat 9kr/päivä netistä ton 0.5BG jälkeen.... mä ärähdän jos se on totta.

Torstain ruokailu on myös mietittävä koska se toinen avustaja tulee huomenna ja sen kaa on tarkoitus käydä resepti läpi ja katsoa osaanko ostaa torstaille ne ainekset. Sitä uutta blogia on myös pitänyt suunnitella, samoin lukea arabiaa ja käydä muistitikkua läpi! Siis mä olen työtön ja silti tuntuu et ei aika riitä mihinkään!

Mut oikeasti... mä olen taas ollut liikaa Facebookissa! Sama vammanen Jenni on taas tullut kun lääkkeet ovat loppu ja ainakin 10 päivää on viellä odotettava lääkkeitä! En mä nyt tiedä helpottuiko mun olo tästä mut parempi alkaa tekee jotain. Ehkä mä hoidan sen rukouksen eka. Sit yritän saada pojan isään yhteyttä ja keskittyä sit siihen muistitikkuun.

Hehe... heti kun sain laitettua mun blogivihon pöydälle niin pojan isä soitti. Nyt on se ongelma hoidettu. Seuraavaks sitten se rukous. Poika tuli muuten aikoja sitten kotiin ja toi uudet äikän kirjat ja uuden matikan kirjan. Nekin pitäis päälystää! Sekin pitää muistaa ja jos se unohtuu niin tulee koululta moitteita kun ei kirjoja olla päälystetty.

Pojan äikän ja matikankirjat.

---

Kello on 21.32. Sain siis sovittua huomisen päivän pojan osalta ja olen myös rukoillut. Lämmitin meille sämpylää uunissa ja aloin käymään muistitikkua läpi. Sieltä löytyi mun vanhoja koulutöitä, jopa sellaisia töitä et jäin vähän lukemaan koska ne oli kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä. En ole kerennyt käymään viel niitä loppuun asti läpi mut ajattelin jatkaa toiste jotta pääsen aikaisemmin nukkumaan.

---

Kello on 22.47. Sain poistettua piilarit, pestyä hampaat ja rukoiltua sekä selattua mainokset läpi. Nyt olen menossa nukkumaan. Poika jo kuorsaa.

Perhe teki risteilyn. Oli kiva nähdä heitä taas.

Sunnuntai 25. elokuuta 2013.

Kello on 8.30. Olin laittanut monta herätystä ja heräsin lopulta 6.30. Hoitelin aamurutiineja mut tiskit jäi tiskaamatta ja blogia en kerennyt aloittaa. Missattiin tunnelbana (metro) johon piti mennä ja nyt istumme täällä asemalla odotellen seuraavaa junaa. Keretään just ja just 9.30 satamaan jolloin laiva myös tulee.

Seuraavaa tunnelbanaa odottaen.

Ärsytti kun yks mies kyttäs taas et pääsee meidän seläntakana matkustaa pummilla. Täällähän on sellaiset portit että pitää näyttää lippua laitteeseen jos meinaa päästä asemalle. Se oikein kysyi että voiko lainaa mun lippua kun näki että me vaan seistään siinä.

Mun selän takana ei ilman lippua mennä! Sanoin et sil on oltava oma lippu ja sen jälkeen lähdin pojan kaa kävelee toisille sisäänmenoporteille ja siellä ei onneks ollut ketään kytiksellä. Pummilla matkustaminen on sama kuin kaupasta varastaminen!

---

Kello on 17.35. Perhe on nyt nähty. Äiti, sisko ja siskon lapset. Menimme tosiaan pojan kaa heitä satamaan vastaan. Ei tarvinut odottaa kauan kun laiva saapui satamaan ja hetki sen jälkeen he tulivat. Tuliaisena oli kasa taskukirjoja pojalle, karkkia, karjalanpiirakoita, shampoota ja teetä.

Karjalanpiirakoita.

Tulimme ensin meille. Tarjosin heille kahvia ja paistettua sämpylää. Lapset eivät malttaneet syödä mut äidille ja siskolle maistui. 12.00 aikaan alettiin sit lähtee kohti meidän ostoskeskusta. Äiti antoi mulle 1000kr jolla voin ostaa lähinnä pojalle jotain. Sen lisäks osti myös pojalle suojalasit (mitkä on oltava kun pelaa sählyä) sekä juomapullon vaik sil oli jo pari juomapulloa ennestään.

Pojan suojalasit.

Pojan isä tuli myös sinne ja menimme kebabille. Pojan isä halus maksaa kaikkien kebabit. Oltiin syöty n. 14.00 mennessä ja lähdimme sitten kiertää viel tunniks kauppoihin. Kävimme H&M kaupassa kun sisko halus ostaa itelleen farkut.

Mun kebabateria.

Menimme sit lasten puolelle. Ostin äidin antamalla rahalla pojalle parit farkut, sukkia ja pitkähihaisen paidan. Se tarvii enemmänkin vaatteita mut toi oli hyvä alku. Siel oli kampanja "osta vähintään 500kr edestä niin saat 100kr alennusta" ja käytin sitä kampanjaa hyväks.

Sit lähdimme menee tunnelbanalla kohti satamaa ja siellä sanoimme loppusanat ja annoimme loppuhalit ennen kun lähtivät laivalle. Lähdin sen jälkeen pojan kanssa taas kohti kotia. Molemmilla oli jano joten ostin meille vesipullot kioskista. 

Kun pääsimme perille meidän kaupunginosaan niin kävin viellä apteekista ostamassa suuvettä molemmille sekä ostin rasvaa mun kuiviin käsiin äitini antamalla rahalla. Huomenna on hammaslääkäriin meno joten oli hyvä satsata suuveteen.

---

Kello on 17.55. Istun keittiöpöydän ääressä ja syön äidin ostamaa suklaata samalla kun kirjoitan. En ole rukoillut aamun jälkeen ja nyt on yks rukous myöhässä. En myöskään ole kirjoittanut eilisiä kuulumisia blogiin enkä ole tiskannut joten on parempi jättää kirjoittaminen vähäks aikaa.

Äidin tuomat karkit.

---

Kello on 21.27. Sain kirjoitettua eiliset kuulumiset aikoja sitten. Tiskaamisen jätän suosiolla huomiselle. Rukoukset on suoritettu yhtä lukuunottamatta. Poika nukahti sen jälkeen kun oli lukenut vähän yhtä taskukirjoista mitä mun perhe toi hänelle. 

Pojan saamat taskukirjat.

Mä olen syönyt karkkia vaikka huomenna on se hammaslääkärille meno. Samalla olen täytellyt koululta tulleita papereita. Mua huvitti kohta "oppilaan matkapuhelin". Pitihän mun sekin tieto sinne kirjoittaa.

Sit on koulun järjestyssäännöt mitkä pitää yhdessä lukea ja hyväksyä allekirjoittamalla. Se saadaan hoitaa aamulla. Sit tuli myös paperi iltapäiväkerhon ajoista. Mehän ollaan molemmat pojan isän kanssa työttömiä tällä hetkellä eli periaatteessa ilttistä ei tarttis ja poika ei itekkää ole kiinostunut menee sinne.

Mun osalta varmaan onnistuu hyvin että tulee suoraan koulusta kotiin. Mä todennäköisesti olen kotona tai sit jossain työkkärissä/lääkärissä mistä poika on sit tietoinen ja sillä on kumminkin avaimet. Olen enempi huolissaan kun on "isäviikko" että miten isänsä hoitaa sen hakemisen autolla. Tajuaako se olla koulun luona aina silloin kun pojalta loppuu koulu? Täytyy soittaa sille ja neuvotella.

Mä tunnen et hampaat ei tykkää hyvää suklaasta. Pitäis ottaa purkkaa tai pestä hampaat mut kun en ajatellut lopettaa suklaan syöntiä viellä. Toisaalta parempi on laittaa kone kiinni, pestä hampaat, poistaa piilarit, rukoilla ja mennä nukkumaan. Niin mä taidan tehdä!

Isommat sotkut tuli siivottua.

Lauantai 24. elokuuta 2013

Kello on 8.02. Heräsin jonkin aikaa sitten. Pesin hampaat ja nyt on aamupalan valmistelut menossa. Sit on tarkoitus rukoilla, laittaa piilarit, kirjoittaa blogia ja siivota. Mun äiti, sisko ja siskon lapset tulevat huomenna mut vain risteilylle.

---

Kello on 9.24. Olen rukoillut ja tiskannut (jonka unohdin mainita viimeks) sekä laittanut piilarit. Nyt meni kone päälle ja on aika kirjoittaa eiliset kuulumiset ennen kun alan siivoo. Muuten huomasin et pojan sisäkengät on Adidaksen kengät joten kait sille on ostettava uudet, tosin onhan kaikissa kengissä merkit.

---

Kello on 16.07. Hupsan, tiesin et en ole kirjoittanut pitkään aikaan mut et noin pitkään... no ei muuta kun kertomaan kuulumiset. Eiliset kuulumiset on kirjoitettu blogiin ja olen siivonnut. En kerkeä siivoo kaikkee mitä suunittelin mut pääasia et on suht siistiä.

Mua ärsyttää mun imuri kun se pitää kamalaa ääntä. Lopulta meni hermot ja päätin äkkiä vaan imuroida matot ja sitten mopata loput lattiat. Oli kumminkin pakko imuroida viel kynnyksen vieressä olevat pölyt. Mopin varsi oli rikki mut mä teippasin sen jonka jälkeen se toimi taas. Haluaisin uuden imurin mut ei ole varaa ostaa.

Pölykasa kynnyksen vieressä.

Kävin pojan kaa vähän leluja läpi mut tajusin et en kerkeä käymään loppuun asti, pääasia että lattia oli pois tavaroista niin pääsin imuroimaan/moppaamaan lattian. Sängyt, pöydät ym. tuli myös siistimpään kuntoon. Keittiön pöytä on ainoa joka pitää viellä siivota.

Nyt pitäis tehdä lähtöä kauppaan. Tekee ehkä hyvää saada vähän raitista ilmaa. Perhe on nyt laivalla ja laiva on ollut liikkeellä nyt 20 minutin ajan. Heillä on vähän hienompi hytti. Kannattaa olla kanta-asiakas.

Mäkin olen kanta-asiakas mut en ole oikein päässyt käyttää korttiani kun ei ole ollut varaa olla laivalla. Mun tavoite on että voin tehdä syksyllä yhden risteilyn, joskus syys-lokakuussa. Toivon mukaan silloin ois kunnon myrsky mut tietenkin toivon myös että selviämme siitä reissusta.

---

Kello on 19.57. Tulin vähän aikaa sit kaupasta, poika oli mukana. Ostin meille jätskit, maksoi 42kr yhteensä. Miksi mä ostin ne? Huomenna saan herkkuja, oisin voinut odottaa yhden päivän ja käyttää sen 42kr johonkin muuhun. Laskin et sillä rahalla oisin voinut ostaa kolme makkaraleikkelepakettia.

Nyt katotaan TV:stä ohjelmaa jonka aikanaan nauhoitin pojalle. Siinä on puhuvat koirat pääosissa. Nyt se on melkein loppu. Kohta meen rukoilee ja sit vois syödä jotain... no nyt kun mä aloin kirjoittaa ruoasta niin tottakai iski heti nälkä. Se ohjelma loppui just ja nyt pitäis rukoilla.

---

Kello on 22.05. Olen rukoillut, laittanut puhtaat astiat kaappeihin ja kääntänyt pyykit narulle sekä makkarissa että kylppärissä. Olen myös tehnyt pientä siivousta.

Nyt on aika ottaa piilarit pois, pestä hampaat, rukoilla ja mennä nukkumaan niin jaksaa herätä aamulla ajoissa ja mennä perhettä vastaan satamaan. Poika on yhä hereellä ja kattoo jotain ohjelmaa mut eiköhän sekin nukahda kohta. Otti jo tyynyn ja peiton sohvalle. Se on hyvä merkki.

"Ei mul ole varaa edes tehdä risteilyä Helsinkiin mistä olen kotoisin niin miten mul muka on varaa tehdä risteily Gracellä, höh!"

Perjantai 23. elokuuta 2013

Kello on 10.19 ja vasta nyt sain aikaseks kirjoittaa vähän. Heräsin joskus 9.00 aikoihin, en muista tarkkaa. Muistan vaan et poika soitti mulle 7.00 aikoihin ja heräsin siihen mut hän ei sit muistanut miks sen piti soittaa. Sanoin et soita uudestaan kun muistat. Sit jatkoin unia eikä poika ole soittanut sen jälkeen.

Kun heräsin lopulta niin hoidin aamurutiinit. Pesin hampaat, söin aamupalan, rukoilin ja laitoin piilarit. Sain myös pedattua sängyn. Huomaa et mun "laivasiivooja" taitoja on yhä tallella. Pitäis tää ja huominen käyttää siivoamiseen mut eka pitäis kyl tiskaa tiskit ja kirjoitella eiliset kuulumiset blogiin. Jäin kumminkin sohvalle kattoo ohjelmaa lääkäreistä jotka antaa hyviä terveyteen liittyviä ohjeita.

Laivasiivoojan taitoja vähän jäljellä.

---

Kello on 14.31. Olen nyt kirjoitellut eiliset kuulumiset ja rukoillut. Poika tuli äsken kotiin ja laitoin hänelle intialaista ruokaa ja hän oli heti ettei tykkää vaik ei ollut maistanut. Laitoin silti sille vähän ja ajattelin et jatkan tiskaamista kun hän on syönyt.

Sillä aikaa vois laittaa pesukoneen päälle ja katella onko sählyjoukkueen kotisivuilla vanhempainillasta. Otin nyt vaan 18mg lääkkeen koska lääkkeet loppu kesken. Oon jättänyt soittopyynnön lääkärille mut saa nähdä kuin kauan joudun olee ilman lääkkeitä. Tää asioiden suorittaminen on nyt entistä haastavampaa ja olen enemmän rutiinien varassa.

Ajatukset menee herkemmin sivuraiteille ja ilman tarkkoja rutiineja ja avustusta ei tule juuri mitään tehtyä. Tää tsemppaaminen vie enemmän mun voimia ja saatan olla entistä ärtyisämpi. On ehkä hyvä sanoa pojalle et mul on lääkkeet loppu niin tietää sit mistä kenkä puristaa. Ei sille kuulemma maistu se ruoka. Sanoin et maistuu sitten kun sulla on nälkä.

Katoin nyt sählyjoukkueen kotisivut ja onneks siellä on merkattu se vanhempainilta joka on tiistaina 18-19.00 eli tunti treenien jälkeen. Nyt vois laittaa pesukoneen päälle ja jatkaa tiskaamista vaik aivot haluais pistää vastaan.

---

Kello on 18.08. Pyykit on pesty, tiskit tiskattu ja pikkusiivousta tehty. Lämmitin myös sämpylöitä uunissa ja annoin pojalle mut sille jäi nälkä. Intialaista ruokaa ei suostu syömään. Sit muistin et mul on pitä leipää ja vähän spaghettikastiketta jäljellä ja totesin et siinähän on pojalle ruoka.

Sämpylät.

Mut huomasin pitaleivän parasta ennen päivämäärän olevan 13-08-17. Suomessahan ajateltais automaattisesti että tuo on 2017 mut täällä katotaan monesti päivämäärät toistepäin. Tuli siis epävarma olo että onko se 2017 vai 2013 joten kysyin Facebookissa. Nyt odotan vastausta mut mulla on tunne että se on 2013 eli silloin se ois mennyt vanhaks. Ja kun myivät viellä halvalla.

Pitaleivän päivämäärä.

---

Kello on 22.22. Olin oikeassa ja poika ei halunnut syödä niitä leipiä. Mut pidän ne viellä tallessa koska isänsä ehkä syö ne. Se ei kauheasti välitä päivämääristä vaan ulkonäkö ratkaisee. Spaghettikastikkeen poika söi sellaisenaan ja lähti sit ulos.

Myöhemmin kun kysyin eväistä niin oli saanut vain pari jugurttia ja niillä se oli elänyt kokopäivän! Leipää isänsä oli antanut aamulla kananmunan kera mut ei laittanut mukaan. Mä luulin et se laittaa leipääkin mukaan kun se kaupassa selitti niistä eväistä mulle.

Mun käsitys oli että saavat lounaan koulussa mut omat eväät oli ne lounaat ja mä en ollut vammaisilla aivoillani tajunut isänsä selitystä. Tästä mä just puhuin avustajan kanssa et eväät on aina ollut ongelma mut unohdin mainita et isänsä hallitsee viellä huonommin nämä eväsjutut. Jos en ois autossa maininnut eväistä niin poika ei ois päivän aikana saanut edes niitä jugurtteja.

Olen ollut paljon koneella ja kävin mun vanhaa muistitikkua läpi ja sieltä löytyi mm. kuva jonka otin vuonna 2008 ollessani lukionporukan kanssa risteilyllä Viking Linen laivalla. Oltiin ihan laivan perällä ja siellä liehui suomenlippu. Mä luulen että se oli Viking Amorella tai sitten se oli Isabella. Me meinaan vaihdettii Marianhaminassa laivaa takasinpäin eli oltii molemmissa Turun laivoissa.

Suomenlippu Viking Amorellalla tai Isabellalla.

Isabellahan ei kuulu enään Viking Linelle vaan Tallink Siljalle. Siitä tuli Tallink Isabelle. Viking Linella on nykyään uus Viking Grace sen Isabellan tilalla. Ai hitsi mun piti sekin saada kokea! Ei mul ole varaa edes tehdä risteilyä Helsinkiin mistä olen kotoisin niin miten mul muka on varaa tehdä risteily Gracellä, höh!

Löysin muistitikulta myös vanhoja koulutöitä joita poistelin mut ne toivat myös muistoja mieleen. Oisin viihtynyt koneella vaik kuin kauan viellä mut sit tajusin et kello on jo paljon. Suljin koneen, laitoin astiat kaappeihin ja kirjoittelin blogivihkoon.

---

Kello on jo 23.27. Kävin pesemässä hampaat ja käskin pojan hampaanpesulle. Se makas patjalla ja pelas kännykällään eikä jaksanut nousta ylös. Olin jo laittanut hänen hammasharjaan hammastahnaa ja päätin et se saa olla pesukoneen päällä ja odottaa et poika herää aamulla ja pesee hampaat. Se meinaan nukahti.

Pojan hammasharja odottaa aamua.

Mä kävin rukoilemassa ja nyt on vaan piilareiden poisto ja nukkumaanmeno edessä.

Pitäisköhän mun sittenkin etsiä itelleni mies. Joku vähän rikkaampi kiitos.

Torstai 22. elokuuta 2013

Kello on 7.24. Heräsin muistaakseni noin tunti sitten. Kävin vessassa, avasin koneen ja menin rukoilee. Nyt on teevesi tulossa ja leivät odottaa voitelua. Tänään on tarkoitus sen perinteisen tiskauksen ja bloggauksen lisäks tehdä myös ruokaa ja pestä pyykkiä. Taululla näkyy olevan kielto Facebookiin tän päivän kohdalla. Se pitää muistaa.

---

Kello on 10.16. Olen puhunut pitkään puhelimessa pojan isän kanssa ja lähetellyt monta viestiä yhden kaverin kanssa, laittanut piilarit, kirjoitellut blogia ja nyt nojaan pesukonetta vasten koska kohta on yks koneellinen pyykkiä tullut pestyä. Pesen 60 asteessa.

Mä pesen aika vähän 60 asteessa vaikka vois pestä enemmänkin mut en ole jaksanut katella pesuohjeita. Tungen kaikki vaan 40 asteeseen niin pääsen helpommalla. On kumminkin parempi satsata enemmän 60 asteen pesuun koska silloinhan bakteerit kuolee helpommin.

Ajattelin et tarvin silloin yhden "pyykkilokeron" enemmän koska nyt olen laittanut kaikki 60 asteen pyykit samaan "lokeroon" mut jos aion pestä enemmän 60 asteessa niin sithän ne on eroteltava tummiin ja vaaleisiin. Sit muistin et tiskipöydän alla on tyhjä kori tyhjille pulloille. Nyt kun emme juo enään limua niin panttipulloja meil ei juuri ole muuta kun mun vesipullo. Otin sen korin sitten 30 asteen pyykeille.

"pyykkilokerot"

---

Kello on nyt 11.38. Olen saanut lähetettyä blogin, pestyä pyykkiä ja tiskattua. Nyt kun poika ei ole ollut täällä niin tiskiä on ollut viellä vähemmän. Nyt pitäis kyl yrittää tehdä sitä intialaista ruokaa ilman avustusta. Olen taas juonut paljon vettä ja käynyt vessassa vaik en ole ollut juoksumatolla ja suihkussa. Aineenvaihdunta siis toimii ja nyt oon ollut normaalia pirteämpi.

Katon muuten sitä arabialaista lastenkanavaa nyt enkä malttais mennä vessaan ja aloittaa ruoanlaittoa. Ymmärrän aika hyvin vaik olen aloittelijatasolla arabiassa mut se tekee just lastenkanavasta tärkeän mitä kieltä tahansa opiskellessa kun lastenohjelmissa kieli on helppoa ja yksinkertaista jotta lapsetkin ymmärtäis ja oppis.

Ymmärrän joitakin lauseita mitä tossa on sanottu kuten "mä tiedän, kuka toi on" ja sitten tietyt sanat "ja, kala, porkkana, äiti, isä, kiitos" on ollut sanoja joita olen ymmärtänyt. Alhaalla kuvassa on Puuha Pete menossa arabiaksi. Kuvan laatu ei ollut niin huono mitä vois luulla. Mua huvitti kun tuli pariin otteeseen "oo lää" mikä tarkoittaa "voi ei" mut se kuulosti jotenkin hauskalta. :)

Puuha Pete arabiaksi.

---

Kello on 13.21. Intialainen ruoka on tulossa. Sain kaikki ainekset kattilaan ja nyt odotan et ne tulee valmiiks. Vähän epävarma olo on tosta keittämisestä kun yleensä odotan et vesi kiehuu ja sit pistän ainekset mut nyt oli laitettava ainekset kattilaan ja sit levy päälle. Vettä piti toki laittaa myös 12dl.

Nyt on odotettava 15 minuttia. Reseptissä luki 20 minuttia mut avustaja (joka neuvoi tiistaina mulle) kehotti odottaa 15 minuttia ja kattoa sitten onko vihannekset ja riisi pehmeitä. Jos ei niin sit odottaa 5 minuttia lisää.

Se arabialainen lastenkanava on ollut kokoajan päällä ja on toiminut hyvin paitsi nyt se pätkii vähän. Ääni toimii suht hyvin mut kuva ei pysy oikein mukana. Sen takia se ei ole enään yhtä kivaa seurata kun kuva ei ole sama mistä puhuvat joten ei siinä sit opikkaa mitään. Ei, tuli pää kipeeks ja oli pakko sulkea. Ihana hiljaisuus.

---

Kello on 15.06. Ruoka tuli valmiiks ja oli hyvää. Tuli sellainen olo että olen kylässä jonkun intialaisen luona ja oli vaikeeta tajuta että minä suomalaisena omassa keittiössäni olen sen ruoan tehnyt!

Intialainen ruoka.

Laskin sit mun rahatilanteen ja alkoi ahistaa. Luulin pärjääväni tän kuun paremmin mut menot oli näköjään isommat kuin tulot! Viisi minuttia järkytyksestä kuulin postilaatikon kolahtavan ja kun menin ovelle niin näin pinon mainoksia sekä päälimmäisenä TV-luvan! Juuri mitä mä en tarvinnut! Mua alkoi ahdistaa vielläkin enemmän.

Mainokset ja TV-lupa.

Pitäisköhän mun kattoo itelleni joku rikas mies! Nyt kun musta on tullut vähän parempi ruoanlaiton kaa ja kotihommissa myös. Mut en mä halua mikään kotirouva olla. Ehkä mä voisin opiskella ilman opintolainaa jos mulla on rikas mies ja sit ehkä pääsen minäkin töihin. Mut hänen pitäis myös olla hyvä mies sillä mä en halua erota enään. Onhan mulla jo kaks eroa takana.

---

Kello on 20.36. Olin pojan sählytreeneissä. Torstaisin hänellä on treenit ihan isänsä kodin vieressä. Menin sinne vähän etuajassa ja olin eka pojan isän luona hetken kunnes lähdin pojan kanssa kävellen treeneihin. Se seutu ja se asunto toi muistoja mieleen. Mähän asuin siellä ennen kunnes tuli ero ja muutin nykyiseen asuntoon.

Poika oli reippaasti mukana mut mua ujostutti ja aristi sekä myös ahisti. Jalkapallojoukkue oli kirjavaa kansaa jossa sulauduin hyvin joukkoon huivini kanssa mut nyt olenkin vähän "ulkopuolinen" kun olen ainoa huivipäinen ja taitaa muut olla ruotsalaisia. Ei oikein tuo sähly tunnu olevan ulkomaanlaistaustaisille tuttu juttu. Pojan isäkin kysyi alussa että mikä se on kun sanoin että poika haluaa alkaa pelaa sählyä.

Mulle ei tultu puhumaan. Ainoastaan valmentaja morjesti mua kerran mutta varovasti. Ehkä he näkivät mun kehonkielestä että mä aristelen, ehkä he ajattelivat että mä haluan ettei mulle tulla puhumaan. Poika pärjäs hienosti joukkueessa mukana ja teki taas maalin.

Tiistaina on kait joku vanhempainilta ja mulle on kait lähetetty informaatiota sähköpostitse mut en ole saanut sitä. Halusin puhua siitä valmentajan kanssa mut en uskaltanut ja se oli kiireinen muiden kanssa. Ajattelin et toivon mukaan kotisivuilla lukee siitä.

Mut huomas kyl eron ei pelkästään ulkonäössä vaan myös käyttäytymisessä. Lapset tottelivat paljon kiltimmin valmentajia mitä jalkapallossa. Yks niistä valmentajista sanoi et "jos teidän keskittyminen ei pysy pelissä vaan yleisössä niin silloin teidän vanhemmat eivät saa olla mukana treeneissä".

Heillä on myös sponsoreita ja se sama valmentaja joka mainisti yllä olevan niin sanoi pojalle alussa että hänen on vaihdettava toiset kengät kun on peli koska sillä on merkkikengät nytten. Niissä luki muistaakseni Puuma. No pojalla oli sisäkengät mun mummokärryssä ja se sanoi et sil on toiset kengät jolloin valmentaja alkoi nauraa ja totes et sehän kävi nopeasti.

No mun vammaset aivot eivät oikein pysyneet mukana ja ajattelin et miten niin on kun luulin et hänellä on sisäkengät jalassa vaik ne oli ulkokengät juuri silloin. Luulin et hän meinaa et hänellä on kotona toiset sisäkengät vaik ei hänellä ole.

Sit vasta kun se sanoi ennen kentälle menoa että "no anna ne sisäkengät mulle" niin tajusin että mulla oli ne sisäkengät mun mummokärryssä kokoajan eikä ne siis ollut hänen jalassa. Niissä ei onneks ollut merkkiä ja valmentajat tuntuivat hyväksyvän ne.

Ennen kun treenit alkoi niin ne laittoi sellaiset valkoiset laidat kentän ympärille (vähän niin kun jääkiekossakin on laidat mut matalammat) ja kaikki muut vanhemmat olivat mukana paitsi minä. He varmaan odottivat sitä että minäkin olen mukana mut mua ahisti. Eiväthän he tiedä että mulla on Asperger.

Heillä on myös tarkat juoma-ajat. Kun valmentaja sanoo "vettä" niin silloin he saavat mennä juomaan vettä, ei muulloin. Kerran poika ei mennyt juomaa vettä ja ajattelin et ehkä sil ei ole jano mut sit kun piti kokoontua valmentajan ympärille niin poika sanoi et haluaa juoda.

Sanoin että nyt on myöhästä ja että mene sinne valmentajan luo. Se ei totellut vaan meni hakee vesipullonsa ite mun mummokärrystä koska mä en suostunut hakee sille koska ei ollut juomataukoa enään. Se sanoi että voi kuunella samalla kun juo.

Mutta valmentaja odottikin että kaikki ovat tulleet paikalle ennen kun alkavat puhumaan. Poika meni sit sinne ja se valmentaja sanoi pojalle säännöt. Mä olin kerrankin oikeassa mutta silti hävettää kun poika ei totellut. Jalkapallossa saivat juoda milloin haluavat.

Treenien jälkeen isänsä vei mut autolla kotiin mut sanoin että haluan käydä kaupassa joten voi jättää kaupan eteen. Autossa poika antoi repustaan mulle monisteita mitä oli saanut koulusta ja yks niistä koski huomista retkeä. Piti olla eväät mukana.

Mä tunsin taas että kohta iskee paniikki. Mulla on ollut ongelmia pojan eväiden kanssa ja olen saanut kuulla niistä mut mä tiesin että pojan isä on viellä vähemmän tietoinen näistä asioista. Mut pakko mun oli sille mainita asiasta.

No olinhan mä oikeassa, ei se tiennyt edes mitä eväillä meinataan. Hänellä ei kuulemma ollut kotona mitään eväitä sille niin mentiin sitten kaikki kolme kauppaan. Tämä asia kun tuli puheeks vasta autossa niin hän ei ollut tajunut ottaa lompakkoa mukaan.

Mä sanoin että maksan ne eväätkin. Hoidin eka omat ostokset ja sitten mietittii eväitä mut siinä oli kyl paniikkia vähän kaikilla ja isänsä oli ihan pihalla siitä mitä on oltava ja poika on nirso ja mulla on Asperger ja siinä sit piti miettiä ja pojallekin tuli jo itku ja se lähti kävelee hetkeks muualle.

Mä jankutin leivästä ja jugurtista mut tunsin silti olon epävarmaks mut ostettii sit kolme riisi fruitin tapaista jugurttia mut halvempaa merkkiä ja sit se osti paahtoleipää. Mä tunsin epävarmaks ne eväät mut en jaksanut välittää enempää. Poika on isän luona nyt ja se saa ottaa vastuun.

Kun ostokset oli hoidettu niin poika lähti isänsä kanssa autolla isän luokse ja mä lähdin kävelee kotia päin. Huomenna poika tulee taas mulle koulun jälkeen.

---

Kello on 22.38. Olen nyt ollut kotona jonkin aikaa väsyneenä. Mielessäni oli että yks rukous on myöhässä mut ajattelin et jos mä meen heti rukoilee niin mun keskittymiskyky on todella surkea. Tyhjensin kauppakassin, istahdin taas kerran kattomaan "olet mitä syöt" jonka jälkeen suljin TV:n ja aloin kirjoittaa blogivihkoon.

Mut sit tuli stressiä ja päätin et on parempi rukoilla ensin ja jatkaa sit kirjoittelua. Kävin rukoilemassa kolme rukousta peräkkäin mut "onneks" vaan yks oli myöhässä. Sit otin neljä leipää ja maitoa koska olen menossa nukkumaan niin ei ole hyvä ottaa teetä. Samalla katoin sitä kun kuvasin poikaa treeneissä.

Hitsi siinä "olet mitä syöt" ohjelmassa se nainen sai kotiinsa täysin samanlaisen juoksumaton mikä mulla on mut vaaleanpunaisena. Se kun oli siinä juoksumatolla niin koitin kuunella pitääkö se juoksumatto samanlaista vinkunaa mitä mun pitää.

Ei se mun mielestä pitänyt tai sitten saivat äänimiehet tai mitkä lie vaimennettua sen vinkuvan äänen lähetyksessä. Mun pitäis kyl kysyä valmistajalta että onko se vinkuna normaalia mut se on kans näitä asioita joita pitäis tehdä. Ehkä otan mun avustajalle sen puheeks.

Nyt on pakko mennä ottaa piilarit pois, pestä hampaat ja painua nukkumaan.

Juoksumattourakka vei voimat. Urheilujuomana maitoa.

Keskiviikko 21. elokuuta 2013

Kello on 9.25. Heräsin n. 9.10 ja kävin hampaanpesulla. Sain nukkua vähän pidempään koska poika on isällään. Tosin nyt se (toivon mukaan) on ollut koulussa jo tunnin ajan. Mun suunnitelmis on nyt aamupala, piilarit, rukoileminen, tiskaaminen, juoksumatto ja suihkuun meno. Sen jälkeen bloggausta, pientä siivousta ja ehkä ruoanlaittoa.

---

Kello on 13.37. Aamupala syöty, rukous suoritettu sekä olin juoksumatolla ja kävin suihkussa. Nyt on kone auki ja suunittelen blogiin kirjoittamista mut pitäis myös tiskaa ja rukoilla sekä syödä. Olen tuttuun tapaan juonut vettä ja ravannut vessassa juoksumatto urakan ja suihkussa käynnin jälkeen.

Juoksumatolla ollessani katoin samalla ohjelmaa eläkeläisistä jotka kuntoilee paljon ja syö terveellisesti. He neuvoivat nuorempaa sukupolvea (keski-ikäisiä) jotka taas olivat ylipainoisia ja heil oli huonot sekä liikunta että ruokailutottumukset.

Se ohjelma tuli aivan sattumalta juuri silloin kun olin juoksumatolla. Vaihtelin vaan kanavia ja koitin löytää sopivaa katottavaa siks aikaa kun hölkkäsin ja toi oli täydellinen vaihtoehto! Ehkä otan tavaks mennä aina juoksumatolle juuri sen ohjelman aikana.

Mua vaan vähän huolestuttaa kun juoksumatosta ei mennyt virta pois vaikka laitoin virtanapin off-asentoon. Virta lähti pois vasta sit kun vetäsin töpselin seinästä. Siinä on kyl takuu mut ei sellaista 37kg jytikkää ole helppo palauttaa. Toivotaan et enskerralla toimii.

Juoksumaton virtanappi.

---

Kello on 16.39. Sain kirjoitettua eiliset kuulumiset aikoja sitten. Sen jälkeen otin teetä ja leipää ja olin samalla Facebookissa. Kirjoittelun aikana kävin rukoilemassa ja ravasin myös paljon vessassa. Poikakin lähetti viestin missä pyys mua Skypehen mut kirjoitin takas et en kerkeä.

Alan nyt tiskaa. Kohta on taas rukouksen vuoro. Mulla kävi mielessä että jos mä aloitan esim. sen haastattelublogin niin mun on pakko pistää tää blogi tauolle ja keskittyä siihen toiseen. Mut mun on ensin suuniteltava miten mä meen eteenpäin sen toisen kanssa.

Olen Wordille jo tehnyt mainoslappusen mut se pitäis käydä printtaamas jossain ulos ja ottaa jostain halvalla kopioita. Sossun luona on halpaa kun maksaa vain 1kr. Mut toisaalta en haluais kuluttaa turhaa paperia kun jos mä esim. jakelen niitä meidän ostoskeskuksessa niin varmasti iso osa niistä joutuis roskiin. Siis roskiin, ei paperinkeräykseen. Joten sähköisesti ois paras. Mut nyt on alettava tiskaa...

---

Kello on 17.21. Tiskit tiskattu ja kävin rukoilemassa. Olen väsynyt. Se väsymys ei ole sellaista mikä on liian vähästen yöunien jälkeen vaan tämä väsymys johtuu siitä kuntomattourakasta. Ahaa! Nyt mä ymmärrän urheilujuomien tarkoituksen!

Salillakin on mainoksia niistä ja niis mainoksissa lukee jotain et palauttaa lihakset... siitä mun väsymys siis johtuu. Lihakset ovat väsyneitä ja tarttisin urheilujuomaa. Sitä mulla ei ole, paitsi maitoa. Heidän mainoksissa ainakin lukee et maito on "luonnon oma urhailujuoma" mut en tiedä pitääkö paikkaansa.

Maitopurkeissakin on aina takana eri urheilulajeista, miten niitä harrastetaan. Monesti myös neuvovat urheilun päätteeks ottaa tyyliin pala leipää ja lasi maitoa. Se purkki mikä meil on nyt auki niin siinä neuvotaan miten tullaa hyväks sulkapallossa.

Sulkapallo-ohjeet maitopurkissa.

Mä oon kyl juonut nyt aikalailla vettä ja ravannut vessassa, ei huvittais juoda enempää. Tosin pakko se on juoda kun on jano. Miks en sit jois vaikka lasin maitoa? Samalla, olen lukenut et maitoa on hyvä juoda jos ei meinaa saada unta. Eikö täs mee vähän sukset sit ristiin?

Pläääh, mä haluaisin nukahtaa. Istun sohvalla. TV on kiinni. Kone on auki mut eri huoneessa. Onkohan liian myöhäistä pestä pyykkiä? En mä kyl jaksa pestä. Pitäis edellisetkin ottaa narulta. Arabiaa pitäis myös lukea ja suunnitella sitä uutta blogia. Tiesin et mun olo tulee olee tällainen juoksumaton jälkeen, siks en halua mennä juoksumatolle torstaisin koska se avustaja tulee silloin.

Pitäis jatkaa myös pojan pehmolelun korjaamista ja myös muiden vaatteiden korjaamista. Unohdin muuten mainita eilen mun kolmannen läksyn. Kaapista löytyi yks vaate mis on risa vetoketju. Sain läksyks mennä suutariin kysyy mitä sen korjaaminen maksaa. En ole viel saanut aikaseks. Tääl on kauhee sotku. Pitäiskö sit vaan laiskotella loppupäivä. Tai niin kauan kunnes voimat palaa, jos palaa.

Risa vetoketju.

---

Kello on 18.07. Kävin hakee lasin maitoa ja soitin pojalle ja hänellä oli paha mieli koska isänsä ei ostanut kirppikseltä sille 150kr maksavan radio-ohjattavaa autoa. Ihan hyvä vaan kun se kumminkin päätyis nurkkaan pölyttymään. Sain myös otettua pyykit pois narulta. En tiedä oliko se maito vai se et sain puhua pojan kaa syynä mut piristyin hetkeks. Nyt taas väsyttää!

Aikaisemmin muuten huvitti kun postiluukku kolahti ja kun menin ovelle niin huomasin neljä kirjekuorta, kaikki yhdestä ja samasta paikkaa, puhelinoperaattorilta ja kaikki mulle! Kun avasin ne niin huomasin et olivat lähettäneet kaks kertaa saman sisällön mulle. Tai sit voi olla että toinen sisältö olikin pojan liittymään. En ole jaksanut viellä sen tarkemmin tutkia sisältöä. Pitäis ehkä sekin tehdä.

Neljä kirjettä samasta paikasta.

---

Kello on 19.51. Olen katellut TV:tä ja ollut netissä. Kohta alkaa taas "olet mitä syöt". En ole saanut viel aikaseks lukee sitä arabiaa enkä ole sitä blogiakaan mitenkään suunnitellut. Jotenkin on tunne et ei siitä tulis menestystä kun kerran jo mainostin Facebookissa ja vain yks osallistui. Ehkä yritän joku kerta taas uudelleen.

---

Kello on 22.52. TV on kiinni ja kone on kiinni. Hampaat on pesty ja rukous suoritettu. Otan vaan piilarit pois ja menen sit nukkumaan. Ennen kun suljin koneen niin löysin yhden arabiankielisen lastenkanavan ilmatteeks netistä. Siel oli tosin lähetys loppu mut kattoo jos pääsis huomenna seuraa lähetystä vaik samalla kun teen ruokaa, syön ja/tai tiskaan.

Pojan vaatekaapin sisältö on näköjään uusittava.

Tiistai 20. elokuuta 2013

Kello soi 5.00. Viikko sitten olisin jatkanut nukkumista mut nyt oli pakko nousta ylös. Helppoa se ei ollut. Istahdin patjalle, nukahdin, heräsin, nukahin, heräsin, huojuin kuin kännikala. Kielsin itseäni menemästä taas makuasentoon sillä silloin todennäköisesti nukahtaisin uudelleen. Lopulta jaksoin nousta ylös. Kävin pesemässä hampaat kaks kertaa ja nyt yritän laittaa aamupalaa.

---

Kello on 10.38. Avustaja lähti juuri. Hitsi mulla on nälkä ja vessahätä mut pakko kirjoittaa ensin. Aloitan ensin aamusta. Ladattiin pojalle lukukausilippu mikä on joulukuuhun asti voimassa. Hän lähti bussilla kouluun ja mä lähdin kävelee kotiinpäin.

Kotona avasin koneen ja aloin suunittelee viikkoa taululle. Halusin et se on suunilleen suunniteltu jotta voimme sen avustajan kanssa käyttää se 1.5 tuntia johonkin muuhun. Hän tuli 9.00 ja käytiin taulua läpi. Hän kertoi että se toinen avustaja ei tule torstaina koska on koulutuksessa.

Aloimme puhumaan ruoasta ja kerroin et löysin yhden reseptin minkä olin ajatellut tehdä torstaina sen toisen avustajan kanssa. Mut se on sen verran helppo että mä ehkä voisin osata tehdä myös ilman apua mut tunnen olon silti epävarmaks.

Hän ehdotti että käydään se resepti läpi ja katotaan jos tunnen olon sit varmemmaks. Niin me teimme ja nyt tunnen että olen valmis tekee sen ruoan torstaina, ilman avustajan läsnäoloa. Sovimme että jos epäonnistun niin sit voin viikkoa myöhemmin tehdä uudestaan avustajan läsnäollessa.

Sen jälkeen mentiin jatkaa kaappien läpikäyntiä siitä mihin viimeks jäimme ja tuli huomattua että kirppikselle on menossa aika läjä vaatteita myytäväks ja pojalle on myös ostettava aika läjä uusia vaatteita. Niin ne lapset kasvaa. Samalla kun kävin kaappeja läpi niin juteltiin kaikenlaista ja sain myös vähän neuvoja eriasioihin.

Kirppikselle menossa.

Pojan koulunkäyntiin liittyviä asioita tuli käytyä vähän läpi ja sit mainitsin siitä internetterapiasta kun ei lääkäri ole soittanut. Hänen 1.5 tuntia alkoi tulla täyteen ja hän sanoi mulle että mun on nyt soitettava sinne sairaalaan ja kysyttävä et missä mennään.

Se sanoi et mun ei pidä siirtää enempää vaan kun hän on lähtenyt niin mun on heti soitettava sinne. Ja niin mä myös tein ja hän sanoi et pyytää sen lääkärin soittaa mulle. Oisko mun tullut soitettua sinne jos ei avustaja ois ollut täällä ja antanut läksyn?

Ei! Ei ois tullut soitettua vaik se on ollut mielessä mut en ole soittanut. Nytkin olin ajatellut et ku hän lähtee niin alan tiskaa, keittää makaronia, meen vessaan, kirjoitan blogia... mut kun tuli läksy niin se oli tehtävä ensin.

Tuli itseasiassa toinenkin läksy. Soittaa pojan isälle ja kysyä et jos poika alkaa pelaa sählyä niin voiko hän hakee pojan autolla ne illat kun on harkat. Se sählyjoukkue kun treenaa ihan koulun lähellä mut ei ole kivaa lähteä sieltä ilta 19.00 aikaan kun on pimeetä. Mut nyt on mentävä vessaan ennen kun soitan hänelle.

---

Kello on 14.14. Nyt tuli blogi valmiiks eilisen osalta ja kone meni kiinni. Sen mukaan mitä taululla lukee niin ainoat "menot" ovat yhden ohjelman kattominen missä kerrotaan lähinnä nuorille koululaisille vähän opintotekniikkaa. Tekee varmasti hyvää myös meille vanhemmille ihmisille ja nyt kun poika on isällään niin voin sit kertoa sille mitä ohjelmassa opetettiin.

Poika on tosiaan nyt isällään ja huomasin netistä et tänään alkaa sählytreenit joten kysyin hänen isältä et voiko viedä pojan sinne ja se suostui. Poika kävin vaan hakemassa mailansa täältä ja huomiselle koulupäivälle uimahousut ja uimalasit. Ne treenit eivät muuten olekkaa ihan koulun vieressä vaan tiistaisin vähän kauempana ja torstaisin lähellä hänen isän kotia.

Toinen asia mikä taululla lukee on että on laitettava kuivumassa olevat astiat takasin kaappeihin mut sen mä voin hoitaa illemmalla. Vastahan mä ne tiskasin. Taidan rukoilla ensin ja sit menen ehkä ostaa mm. sen kalenterin. Se ohjelmakin alkaa vasta 19.20.

---

Kello on 17.55. Tulin aikoja sitten kotiin. Olen istunut sohvalla katellen TV:tä ja selaillen mm. IKEA luetteloa. Tuli taas muutama sisustusidea mieleen sitä luetteloa selatessa. Olo on sellainen et ei jaksais tehdä mitään. Se ohjelma alkaa tunnin päästä. Vois ehkä syödä jotain ja ottaa kuppi teetä niin piristyis. Voisin rukoilla ennen sitä ohjelmaa.

IKEA luettelo.

Ennen kauppareissua tunsin et ei huvita lähteä mihinkään mut oli pakko koska piilarineste oli aivan lopussa. No se kannatti sillä törmäsin kolmeen eri ystävään sen kauppareissun aikana. Yhden menomatkalla ja loput kaks paluumatkalla. Sain ostettua sen piilarinesteen ja kaupasta ostin mm. ainekset siihen ruokaan mitä ajattelin tehdä torstaina. Kalenteria en viellä ostanut.

Mua ahdisti taas kaupassa kun ihmisiä oli paljon. Se lääkäri muuten soitti mulle just ennen kun lähdin kotoota ja sanoi et en voi aloittaa hoitoa koskien sosiaalifobiaa heidän kautta vaan on parempi ottaa yhteyttä mun lääkäriin psykiatrisella vastaanotolla ja pyytää häneltä apua. Nyt pitäis vaan saada aikaseks soittaa hänelle.

Pojalla alkoi sählytreenit tänään! Onneks tosiaan isänsä pääs häntä viemään. Mua harmittaa etten ite päässyt mukaan kun tää tuli niin äkkiä. Vasta tänään aamupäivällä sain aikaseks mennä joukkueen kotisivuille ja näin et tänään alkaa treenit. Siel oikein luki et tarvivat lisää pelaajia.

Poika oli muutenkin menossa isänsä luokse niin isänsä sai hoitaa sen sählyn myös. Mä katon jos on varaa niin ostan kuukausilipun niin pääsen mukaan hänen treeneihin. Poika soitti treenien jälkeen ja kertoi et teki yhden maalin. Torstaina on seuraavat treenit 18-19.00 ja mä yritän päästä sinne.

---

Kello on 20.17. Katoin sen ohjelman ja nyt tulee "olet mitä syöt" ohjelma. Taitaa se apua tarviva nainen olla suomalainen kun sen nimi on Mervi Kärki ja se näyttää ihan suomalaiselta. Tosin hän ei puhu suomalaisella aksentilla. Aloin myös korjaa pojan pehmolelua mut en jaksa tehdä loppuun asti. 

Pojan pehmolelu korjattavana.

Hitsi tuota ohjelmaa katsoessa alkaa hävettää et menin ostaa ja syömään tänään suklaata vaik onkin 70% tummasuklaata. Mut kun ei tänään ole perjantai! Kävin vaa'alla mainoskatkolla. Paino on noussut 2kg! Huomenna on pakko ottaa puoltuntinen juoksumatolla. Ei tästä tule muutoin mitään. Tuli kiire lähteä vessasta ja mennä taas TV:n pariin. Siitä ohjelmasta saa inspiraatiota.

---

Kello on 22.19. Vois periaattees sulkea TV:n, poistaa piilarit, pestä hampaat, rukoilla ja mennä nukkumaan. Mua väsyttää ja tunnen et en jaksa tehdä sitä kaikkea vaan joko jatkaa TV:n katselua tai alkaa heti nukkumaan.

Olen yrittänyt päntätä arabiaa samalla ja olen tehnyt valmiiks kokeen ja täytän sen kun tunnen et osaan sisällön. Ja nyt en meinaa pelkästään lausumista vaan myös kirjoittamista. Mut pakko se on sulkea TV ja painua pikkuhiljaa nukkumaan.