torstai 18. heinäkuuta 2013

Pohdintoja köyhyydestä.

Keskiviikko 17 heinäkuuta 2013.

Kello on 5.00. Huomenta. Tosin mä en ole nukkunut yhtään. Aluhuivi on niin tiukka et se painaa silmiä. Mielessä pyörii yhtä sun toista. Pojalla oli nälkä ennen nukahtamista ja mulla on nälkä mut mä en ole nukahtanut.

Jos menee huonoon kuntoon niin paaston voi rikkoa, mut miten sen voi rikkoo jos ei ole mitään millä rikkoa? Tai on tällä hetkellä mut pitää säästellä. Rahaa on alle 200kr ja sillä on pärjättävä elokuun alkuun ainakin ellei joku kiltti auta mua.

Lapsilisät tulee perjantaina ja viikon päästä tulee toivon mukaan loput mut kaikki on säästettävä laskuihin. Meinaan voi olla että tulot ovat pienemmät mitä pelkästään laskut ovat yhteensä. Ehkä mä soitan jonnekin ja anon lykkäystä enskuulle. Tai ehkä saan puolittaa vaik opintolainan.

Eli paastoa kannattaa vaik ei terveys sitä sallis. Pojan isä tosin on luvannut auttaa taloudellisesti mut en mä voi siltä pyydellä jatkuvasti. Johan se lääkkeisiin lainasi rahaa. Tavallaan on erikoista viettää Ramadania eli paastoa kun itelläni on tiukkaa.

Sitä ei pelkästään tunne millaista on olla köyhä vaan sitä oikeasti on köyhä. Okei... paremmin mul on asiat mitä ihmisillä kehitysmaissa mut kadulla mä asuisin ilman tukisysteemiä. Tosin köyhä voi kyllä elää ilman älypuhelinta... ok nyt tullaan taas tähän...

Mut nää asiat pyörii mun päässä. Nyt Ramadanina muslimit entistä enemään hokevat kuin siskot ja veljet tarvii apua eri maissa. Mä auttaisin jos pystyisin. Tekis mieli sanoa että täällä Ruotsissa on kans yks sisko joka tarvii apua, mut en mä kehtaa sanoa. Eihän Ruotsissa ole köyhiä.

Täällä oli vähän aikaa sit yks debatti missä nimenomaan maahanmuuttajataustaiset sanoivat että monissa muissa maissa on köyhää, ei täällä kun tääl on sossu! Joten mä en voi olla köyhä eli mä en tarvi apua. Nyt oon kirjoittanut ajatuksia alas, jokohan se uni tulis...

---

Kello on 14.16. En ollut herännyt herätykseen mut tietääkseni ovikello soi ja jos se soi niin onneks soi vain kerran. Mut siihen mä sit heräsin.

13.00 annoin pojalle syötävää ja aloin ite valmistautuu kauppaan lähtöön. Jätin pankkikorttini kotiin ja käteisellä oli pärjättävä.

---

Kello on nyt 23.44. Kauppareissu meni paremmin mitä olin odottanut ajatellen paastoa. Toki oli kesähelle mut matkan varrella oli myös varjoisia paikkoja joissa voi kävellä ja siel oli sellainen viilee tuuli mikä helpotti oloa. Kaupassa oli myös viileempää.

Tarkkaan sain laskea mihin viimeiset rahani laitan. Mitä me oikeasti tarvimme? Mitä ruokaa syömme? Sain ostettua maitoa, leipää, kananmunia, jugurttia, banaania ja tonnikalaa.

Köyhän ostokset.
Mä yleensä ostan juomajugurtit mut nyt totesin et tulee halvemmaks ostaa litran jugurtti ja kaupan omaa merkkiä viellä niin tuli viellä halvemmaks.Tonnikalat ja kananmunat olivat myös kaupan omaa. Leivän säilytän muuten jääkaapissa koska meidän huoneen lämpö on nyt niin korkea että entiset homehtu helposti.

Kauppareissun jälkeen sain tiskattua tiskit. Sit huomasin että ainakin pöydän alta pitäis imuroida niin sanoin pojalle et "mä olen käynyt kaupassa ja tiskannut, nyt on mun vuoro levätä ja sä saat imuroida" mut hän ei suostunut joten lattia on yhä imuroimatta.

Tänään tuli myös kaks naisten jalkapallomatsia. Saksa vastaan Norja ja Hollanti vastaan Islanti. Näyttivät molemmat eri kanavilta emmekä osaneet päättää kumpaa katsoa niin laitoimme molemmat kanavat. Mut vain toisesta kuului ääni.

Molemmat matsit.
---

Nyt on kello 23.57. Paasto rikottiin aikoja sitten ja olen tehnyt ruoan yöksi. Poika viihtyy jälleen kerran koneella kuten minäkin hehe. Mä haluaisin alkaa suunittelee enemmän sitä kirjaa mut tällä hetkellä ei ole oikein voimia. Candy crushia en ole viel tänään pelannut joten taidan jättää tähän niin kerkeän sitäkin pelailee. 
Ps. asumistukihakemus on yhä lähettämättä.