Ruokamitta.

Ajattelin taas kirjoittaa ajatuksiani tänne. Täällä on yhden sairaalan yhteydessä ”asunto” missä on esillä eri apuvälineitä joita esimerkiksi henkilö jolla on Aspergerin syndrooma voi käyttää, jotta arki sujuisi paremmin.

Kävin siellä pari kolme vuotta sitten erään virkailijan kanssa. Löysin paljon sellaista mistä minulle olisi apua ja myös sellaista joita en tuntenut tarvitsevani. Minulla pisti silmään eräs ruokamitta ja se oli ”rakkautta ensisilmäyksellä”.

Sanoin sille virkailijalle että tällaisen minä haluan. Niissä välineissä luki aina että mistä niitä voi ostaa tai tilata. Siinä mitassa luki että sen voi ostaa apteekista. Menin aika pian sitten apteekkiin ja löysin sen mitan sieltä.

Mutta se oli kallis. Se maksoi 169 kr. Vähätuloisena en raaskinut ostaa. Kävin vähän väliä katselemassa sitä mutta en koskaan ostanut. Yks päivä istuin kotona keittiöpöydän ääressä ja mietin minun syömisiäni ja rahan käyttöä.

Ajattelin että minä niin helposti pistän rahani makeisiin ja sitten valitan että ei ole varaa ostaa sitä mittaa. Olin jo aikaisemmin ottanut käyttöön menetelmän että jokaisesta päivästä kun en osta makeisia, niin laitan 20 kr säästöön.

Sitten niillä säästörahoilla voin ostaa jotain parempaa. Palkitsen siis itseäni sillä että olen pystynyt olemaan erossa epäterveellisestä. Se lähti menemään alussa hyvin, mutta sitten lipsui taas. Muutama päivä sitten mietin taas asiaa.

Ajattelin että millä keinolla voisin onnistua pidempää siinä, että en ostaisi makeata. Jos en osta makeata niin minulla iskee sitten nälkä helpommin. Ne namit on korvattava jollain muulla syötävällä. Siksi sain idean että satsaan ne rahat minun terveyteen.

Päätin että ostan sen mitan sitten kun olen ollut sen verran kauan ostamatta makeisia, että se 169 kr tulee täyteen. Sen jälkeen yritän alkaa syömään sen mitan mukaan. Voisin nyt tässä välin kertoa enemmän siitä mitasta.

Se on sellainen setti missä on neljä erikokoista mittaa. Isoin on vihanneksille, toisiksi isoin hiilihydraateille, sitten on proteiineille ja viimeisenä kastikkeelle. Katoin yhden videon missä eräs ravitsemusneuvoja kertoi miten niitä käytetään.

Hän sanoi että kaikki muut mitat on täytettävä kantteihin asti paitsi vihannesten. Vihannesmitta on oltava vähintään kanttiin asti, mutta mielellään myös yli sen ja että on paras syödä erilaisia vihanneksia.

Hiilihydraattimittaan voi laittaa vaikka pastaa. Hän mainitsi että mielellään kuitu tai täysjyvä, mutta hän ei poissulkenut vehnäpastaa. Olen yleensä ostanut kuitu mutta rahatilanteen takia ostan välillä myös vehnäpastaa.

Proteiinimitassa voi olla vaikka kalaa tai lihaa. Hän mainitsi myös kalapuikot, mikä minua kyllä ihmetytti. Kastikemitasta hän sanoi että ”jos haluat kastiketta” eli ilmeisesti kastiketta ei ole pakko olla.

No olin ollut ostamatta makeisia sen verran kauan että olin saanut ”kerättyä kasaan” 140 kr. Eli 29 kr uupui vielä. Kun olin apteekissa ostamassa allergialääkkeitä, niin päätin ostaa myös sen mitan ja ”jäädä velkaa”.

Ajattelin että en ala säästää ”karkkirahoja” mihinkään muuhun ennen kun se 169 kr on tullut täyteen. Eli kaksi päivää vielä. Ostin mitan ja olin aivan innoissani.

Nyt voin vihdoin alkaa opetella syömään niin kun pitää. Ne mitat näyttää niin tarkkaa ja selvästi sen kuin paljon ihminen tarvitsee mitäkin päivässä. Olin innoissani ja totta kai kerroin siitä heti ystävilleni Facebookissa.

Jälkeenpäin tajusin että tein virheen. Sen sijaan että oltaisiin oltu iloisia minun puolesta, niin alkoi valitus. Sain kuulla siitä miten se oli kallis ja kun minulla on rahat niin tiukoilla ja että minun on mietittävä mihin laitan rahani.

Olin aivan pois tolaltani. Sehän on ostettu rahalla mikä meni ennen makeisiin! Sen tarkoitus on opastaa minua syömään terveellisesti. He neuvoivat ostaa tavallista desilitran mittaa halpakaupasta ja sitten katella ruokaympyrää.

Minulla on tavallinen desilitran mitta kotona ja minulla on ruokaympyrä teipattuna kaapin oveen, mutta ei niistä ole hyötyä. Eivät ne ole sama asia. Se desimitta näyttää vaan kuin paljon on yksi desilitra, mutta se minkä minä ostin niin näyttää heti kuinka paljon esimerkiksi vihanneksia on syötävä päivässä.

Desi ja annosmitat.

Yritin selittää ja puolustella ja muistuttaa minun toimintarajoitteista ja siitä että minun aivot eivät pysty ajattelemaan niin kun heidän aivot. Mutta se ei mennyt heille perille. Tunsin kuinka voimani heikkenivät ja kuinka minua ahdisti.

He vaan jatkoivat ja jatkoivat. He eivät ymmärtäneet. Ja kun kerroin että minulla on nyt paha mieli heidän sanoista, niin sain kuulla että minun ei pitäisi kirjoitella kun kerta olen niin herkkä. Kukaan ei pyytänyt anteeksi. Kukaan ei sanonut että ”ei ollut tarkoitus pahoittaa sinun mieltä”.

Sain kuulla kuin pitäisi ajatella hyvää kanssa sisaresta ja olla kiitollinen että neuvotaan. Sanoin että minulle heidän sanat ovat kritiikkiä ja kenties jopa syrjintää. He kun eivät halua ajatella että henkilö jolla on toimintarajoite, ei pysty aina toimimaan ”normaalisti” ja saattaa tarvita apuvälineitä.

Lopulta poistin koko aloituksen ja kaikki heidän kirjoitukset poistui myös samalla. Tuli kevyt olo. Ei enää ”puukoniskuja”, olen turvassa. Pelkäsin että minuun otetaan yhteyttä yksityisviestillä, mutta niin ei onneksi käynyt.

Mutta minulle jäi todella huono ja ahdistava olo siitä. Se oli kiusausta. Ymmärrän että he ajattelevat minun rahatilannetta, mutta kuten sanoin, laitoin ne rahat ennen karkkiin. Uhkasinkin palauttaa mitat takaisin ja käydä ostamassa karkkia sillä rahalla.

Niin en kumminkaan tehnyt. Voimat oli loppu ja minua ahdisti. Oli myös nälkä mutta olin niin allapäin että en meinannut jaksaa laittaa syötävää. Onneksi poika oli ulkona silloin. Aloin meinaan itkemään. Lopulta totesin, että minähän näytän heille!

Olin ostanut kurkkua. Tiedän että se on pelkkää vettä, mutta siitä oli hyvä aloittaa. Tajusin että tulee liikaa uutta kerralla jos alan käyttää kaikkia mittoja heti kerralla. Siksi päätin aloittaa vihanneksista koska minulla on juuri niiden kanssa ollut ongelmia.

Otin kurkun ja aloin tekemään viipaleita yhdellä laitteella. Laitoin viipaleet mittaan. Alkoi hävettää. Periaatteessa se määrä pitäisi syödä kaksi kertaa päivässä, yksi mitallinen lounasaikaan ja yksi mitallinen päivällisen yhteydessä. Minä en yleensä ole syönyt vihanneksia ollenkaan.

Kurkkua.

Silloin oli keskiviikko. Torstaina söin paprikaa. Ne harvat kerrat kun olen syönyt paprikaa niin se on aina ollut punaista. Olen sanonut että en tykkää muun värisestä paprikasta, vaikka en edes ole maistanut muun värisiä.

Päätin kaupassa että nyt maistan. Ostin pussin missä oli kaksi punaista ja yksi keltainen paprika. Kotona ennakkoluulot kumminkin jatkuivat. Otin vain ne punaiset paprikat käyttöön. Torstaina söin punaista paprikaa ja keltainen on yhä jääkaapissa.

Paprikaa.

Tänään kävin kaupassa ja vaikka tiesin että on paprikaa kotona, niin ostin varmuuden vuoksi porkkanaa. Ajattelin että ehkä se paprikamäärä on liian vähän siihen mittaan. Onneksi oli hyvä tarjous. Kaksi pussia porkkanaa maksoi 10 kr yhteensä.

Ei edes yhtä pussillista mennyt siihen mittaan. Raastoin ja viipaloin vähän ”liikaakin” porkkanoita. Tosin vihanneksiahan ei voi syödä koskaan liikaa.

Porkkanaa.

Huomenna varmaan jatkuu porkkanalinja tai sitten syön ne paprikat. Mutta nyt ei tarvitse ostaa vihanneksia vähään aikaan. Tietenkin pojalle on myös annettava vihanneksia. Miehille ja naisille on muuten olemassa eri mitat.

Me kun olemme erilaisia niin miehet esimerkiksi tarvitsevat enemmän proteiinia mitä naiset. Minun poika on pikkumies, kohta 10-vuotias, mutta aion silti ostaa hänelle mitan erikseen. Kunhan olen ”maksanut velkani” omasta mitastani niin voin alkaa säästää hänen mittaan.

Oli alun perin tarkoitus ostaa ensin hänen mitta mutta siellä oli vain naisten mitta. Nyt näytän kavereilleni että se ei ollut turha ostos. Kunhan vihannesten syöminen alkaa tulee rutiinina, niin voin alkaa keskittyy myös muihin mittoihin.

Yleensä jaan minun blogikirjoitukseni minun Facebook seinällä, mutta nyt en sitä tee. En halua enää samaa loskaa niskaan eräiltä. Edellisestä ”pommituksesta” toipuminenkin vie aikaa tai ehkä en tule toipumaan siitä koskaan.

Nyt päätän kirjoitukseni tähän. Tänään on karkkipäivä joten alan syömään suklaata. Nyt kun syö vihanneksiakin enemmän, niin ei tule yhtä huono omatunto suklaata syödessä. 

Rutiinit sekaisin.

Sunnuntai 25. toukokuuta 2014.

Siitä on pitkä aika kun olen viimeksi kirjoittanut tänne. Enkä aio nytkään jatkaa joka päivä kirjoittamista. On kumminkin eräs asia josta tunsin, että on helpompi kirjoittaa tänne kuin vaikka suoraan Facebookiin. Se on valokuvien takia.

Tunnen että on paljon tekemistä. Asiat kasaantuvat päälle ja silloin tunnen että en viitsi edes aloittaa. Tai sitten teen todella hitaasti. Samaan aikaan tulee lisää tekemistä. Laitan teille mitä kaikkea pitäisi tehdä. Olen nyt nimennyt kuvat ja olen valmis lataamaan ne mutta en tiedä missä järjestyksessä kerron kaiken.

No aloitan siitä mitä olen tällä hetkellä tekemässä, mutta se on prosessi joka kestää kauan. Jos odotan muiden asioiden kanssa niin kauan kunnes tämä prosessi on valmis, niin en pääse ikinä hoitamaan muita asioita. Siksi mietin jos pitäisin siinä taukoa. 

Päiväkirjat ja kalenterit.

Olen vuosien varrella kirjoitellut päiväkirjaa. Olen aloittanut ja sitten lopettanut. Tämä on toistunut monta kertaa. Välillä jaksan kirjoittaa pidempiä aikoja ja välillä lyhyempiä. Välillä on pidempi tauko ja välillä lyhyempi tauko.

Mutta sitten kun olen aina aloittanut uudestaan, niin en ole jatkanut siitä mihin viimeksi jäin. Sen sijaan olen hankkinut uuden vihon johon olen aloittanut, vaikka edellisessäkin olisi vielä ollut tilaa. Huomasin sitten aikojen saatossa että niitä päiväkirjoja on siellä sun täällä ja keskeneräisenä.

Inhoan papereita. Ne vievät tilaa ja ne keräävät pölyä. Ne vaikeuttavat myös siivoamista. En kumminkaan halua luopua päiväkirjoista ja siksi olen alkanut kirjoittamaan muistojani Word ohjelmalle ja säästänyt ne muistitikulle.

Kirjoitan ne aikajärjestyksessä yhdelle dokumentille. Sitä mukaan kun olen kirjoittanut puhtaaksi, niin hävitän ne. Laitan ne joko menemään silppurista tai sitten saksilla leikaten jos ei silppuri huoli. Uskokaa tai älkää mutta siitä dokumentista on tullut jo 28 sivua pitkä, enkä ole läheskään valmis.

Samaan aikaan kun kirjoittelen vanhoja päiväkirjoja puhtaaksi, niin jatkan uuden päiväkirjan kirjoittamista. Sitä tarkoitin myös sillä, että on kyseessä ikuinen prosessi. Mutta tällä kertaa olen viisas. En osta uusia vihkoja vaan käytän niitä keskeneräisiä vihkoja.

Kun päiväkirja prosessi on ohi, niin siirryn kalentereihin. Minulla on myös vanhoja kalentereita jäljellä vuosien varrelta. En halua luopua niistäkään muistoista, mutta jälleen kerran kyse on papereista. Kalenterit siellä sun täällä vievät vain tilaa ja keräävät pölyä, joten aion myös ne kirjoittaa puhtaaksi.

Täytyy kylläkin myöntää että olen viimeaikoina ollut laiska puhtaaksi kirjoittamisen kanssa. Ehkä tämä kun on niin paljon tekemistä vie vaan voimiani ja lopulta en jaksa jatkaa edes sitä mikä on juuri meneillään.

--

Kirjat hyllyyn.

Ostin entiseltä naapuriltani maton ja kapean kirjahyllyn. Sain kuulla että kirjahyllyt on kiinnitettävä seinään. Kotivakuutus ei välttämättä korvaa jos hylly joka ei ole kiinnitetty kaatuu. En osaa kiinnittää enkä edes lähde yrittää.

Hylly on siis seissyt tyhjänä jo pitkään. Pojan isä kävi laittamassa paperia hyllyn alle jolloin hyllystä tuli vakaampi. Hän sanoi olevansa varma siitä, ettei hylly kaadu. Vaikka hylly on vakaampi, niin ei se sitä tarkoita että se ei kaatuisi.

Olen myös saanut ohjeen laittaa painavat alas ja kevyemmät ylös. Ajattelin tehdä niin, mutta en ole saanut aikaiseksi. Minun on myös ollut tarkoitus ottaa yhteyttä isännöitsijään ja kysyä heiltä, että suosittelevatko hyllyjen kiinnittämistä seinään. Se tarkoittaisi reikien poraamista. En ole saanut sitäkään aikaiseksi.

Ensin haluaisin ottaa yhteyttä isännöitsijään. Jos he sanovat että kannattaa kiinnittää, niin sitten kiinnitän. Pitäisi vaan saada kielen kanssa apua sillä minun ruotsi ei riitä sitä kysymään. Sitten pitäisi kiinnittää mutta kuka sen tekisi?

Minulla ei ole varaa palkata ketään kiinnittämään eikä ostamaan porakonetta ym. juttuja mitä tarvitaan. Eli ainakin toistaiseksi saavat kirjat ja muut olla laatikoissa lattialla. Ne vaan vievät tilaa ja vaikeuttaa siivoamista.

Laitan vielä aikaisemmin ottamani kuvan missä näkyy koko hylly.

Kirjahylly.

--

Lamppu ja rikkinäiset vaatteet.

Laitoin aikanani isot määrät vaatteita menemään Syyriassa kärsiville. Sinne meni suuriosa ylimääräisistä vaatteista, mutta kaikkia en voinut jättää. He eivät ottaneet vastaan rikkinäisiä vaatteita. Ne olen nyt kerännyt yhteen kulmaan ja tarkoitus on korjata ne.

Olen muutaman kerran aloittanut, mutta lopulta jättänyt kesken. Neulan ja langan kanssa se on hidasta ja aikaa vievää hommaa. Ompelukonetta ei ole. 

Käsin korjatut vaatteet eivät myöskään pidä yhtä helposti mitä koneella korjatut. Tosin voihan langan laadulla ja ompelutavallakin olla väliä. Minä en osaa ommella kauhean hyvin. Käytän kumminkin kaksinkertaista lankaa ja ompelen usein vielä myös takaisin päin.

Joten ratkaisu ongelmaan voi olla joko se että ostan ompelukoneen ja korjaan ne ompelukoneella tai sitten korjaan ne käsin. Mutta jos korjaan käsin, niin siihen menee enemmän aikaa ja se korjaus ei välttämättä edes pidä.

Se vaan että ei ole varaa ompelukoneeseen. Voisinhan yrittää myös lainaa joltakin. Facebookissa jo vähän kyselinkin mutta ei kukaan reagoinut, paitsi yksi joka vain otti käsin ompelemisen puheeksi. Toisaalta ei minun kannata lainaa ompelukonetta ennen kun olen päättänyt että nyt keskityn vaatteiden korjaamiseen ja unohdan esimerkiksi ne päiväkirjat silloin.

Sitten helpoin vaihtoehto olisi heittää ne vaan kierrätyshuoneeseen. Mutta samalla en tiedä onko siitä hyötyä. Hitsi jos olisi joku joka ottaisi vastaan rikkinäisiä vaatteita ja korjaisi ne itse kotona. Sitten hän voisi laittaa eteenpäin köyhille tai vaikka myydä.

Minun eräs sukulainen teki aikanaan mattoja vanhoista vaatteista. Harmi että ei tee enää, olisin voinut antaa hänelle. Tosin sieltä löytyy myös vaatteita joita käytän tällä hetkellä rikkinäisenä, kuten housuja. Minulla on aina jokin hameen tapainen päällä ulkona, niin rikkinäinen osa ei näy muille. Tarkoitus on luopua niistäkin housuista, mutta ei ole varaa ostaa uusia tilalle.

Sitten kuvassa näkyy myös lamppu. Sen sain myös entiseltä naapuriltani. Siis sain, en ostanut. Ajattelin että se olisi hieno olohuoneessa. Kun olin ottanut sen kotiin, niin ajattelin ensin laittaa sen kattoon.

Se oli aika painava ja kun olin jonkin aikaa miettinyt, niin päätin pitää edellisen lamppuni. Naapurin vanha lamppu on nyt meillä lojunut lattialla, ison peiton päällä ettei se hajoa. Mietin mitä teen sille. Vienkö ympäristöhuoneeseen?

Voisin yrittää myös myydä sen vaikka Facebookin kautta. Se ehkä olisi paras. Tai sitten voisin antaa sen jollekin kun sainhan minäkin sen enkä ostanut. Mutta se on myös näitä asioita mitä pitäisi tehdä. Jos saisin lampun pois, niin saisin myös peiton lojumasta lattialta.

--

Juoksumatto.

Juoksumaton ostin itselleni sen takia koska maksoin salimaksua joka kuukausi vaikka saattoi mennä useampi kuukausi ennen kun menin taas salille. Meni siis rahaa hukkaan. Löysin hyvän tarjouksen ja ostin juoksumaton.

Myivät puoleen hintaan ja vielä korottomalla osamaksulla. Sen jälkeen sanoin itseni salilta irti. Nyt ei mene enää rahaa salille ja juoksumatto on myös maksettu. Sitä pitäisi vaan myös käyttää. Alussa käytinkin mutta nyt se on seissyt nurkassa kauan.

Se pitää ihmeellistä vinkunaa. En ole sen takia uskaltanut käyttää sitä kun pelkään että takuu ei kata jos hajoaa. En tiedä onko se myös oikein säädetty, siis se matto siinä. Sain pitkän vitkuttelun jälkeen vihdoin aikaiseksi kysyä asiasta Clas Ohlssonilla.

Olen ostanut maton suoraan valmistajalta, mutta koska he myyvät sitä samaa juoksumattoa, niin ajattelin että ehkä siellä osataan neuvoa. Olin oikeassa. Hän sanoi että yleensä vinkuminen johtuu siitä, että sitä ei ole voideltu tarpeeksi. Hän neuvoi laittamaan silikonisuihketta ja testaamaan jos vinkuminen loppuu sen jälkeen.

Suihke on otettu esiin, mutta sille on myös tehtävä jotain. Missä vaiheessa senkin asian hoitaisi? Olen ainakin ajatellut, että poika saa olla auttamassa. Sen jälkeen kun suihketta on suihkuttanut maton alle, niin on neljä minuuttia käveltävä matolla jotta suihke levittyisi.

Poika saa luvan hoitaa sen kävelemisen samalla kun tarkkailen miten kaikki toimii ja loppuuko vinkuminen. Haluaisin kyllä ammatti-ihmisen mielellään katsomaan että säädöt on myös kohdallaan, mutta sekin maksaa.

Molempien salibandy harrastuksen takia se juoksumatto olisi hyvä saada käyttökuntoon. 

Kun saamme sillä treenata, niin jaksamme myös juosta kentällä paremmin. Poika tosin on enempi maalissa, mutta sitä suuremmalla syyllä se olisi tärkeätä. Jos ei kentällä juokse, niin on hyvä juosta sitten juoksumatolla. 

--

Minun patja.

Nukuin pitkää sohvalla kunnes kävin ostamassa patjan IKEA:sta. Kotona tosin tajusin, ettei minulla ollut varaa ostaa sitä patjaa. Kysyin kumminkin sossulta että palautanko patjan vai saanko heiltä rahat takaisin jos jätän kuitin heille.

Vastaus oli että saan heiltä rahat takaisin. Kun rahat oli tullut tilille, niin otin patjan käyttöön. Patja on nyt alustavasti lattialla, mutta meillä on kerrossänky kellarissa. Se on tarkoitus hakea ja kasata. Poika nukkuu tällä hetkellä yhden henkilön sängyssä. Se on tarkoitus myydä ja sen jälkeen kasata kerrossänky meille molemmille. Näin ollen säästyy tilaa.

Kohta missä patjani ja kirjoituspöytä on kuvassa, siinä on tarkoitus olla jotain mitä saa helposti siirrettyä. Meinaan kun tulee vieraita, niin vieraspatja tulee siihen. Se on kahden hengen patja. Olen ostanut vieraille ilmapatjan sen takia koska kun vieraita ei ole, niin voin käyttää tilan muuhun kun ei ole sänkyä viemässä tilaa.

Perheeni on kesäkuussa tulossa käymään ja silloin tila on annettava vieraspatjalle. Vaikka kerrossänky ei olisikaan kasattuna siihen mennessä, niin löydän silti tilaa patjalle pojan huoneesta. Päivän ajaksi voin siirtää patjan pojan sänkyyn. Kaikkein paras olisi jos kerrossänky on kasattuna siihen mennessä, mutta voin melkein luvata että näin ei tule olemaan.

Pojan sänky.

Ylhäällä on kuva pojan sängystä joka on tarkoitus myydä. Pahoittelen sotkua. On otettu salibandytreenit tänään kotona ja silloinhan on oltava kenttä pelikunnossa. Näin ollen kaikki ylimääräiset tavarat sai mennä sänkyyn eikä olla nyt jaksettu laittaa niitä takaisin. No illalla viimeistään kun poika menee nukkumaan.

Laitan myös linkin IKEA:n sivuilta kerrossängystä mikä meiltä löytyy kellarista. Meidän on tietenkin paljon huonommassa kunnossa miltä kuvassa oleva näyttää. http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/00102452/

Ikean sivujen mukaan sänky on 8-12 vuotiaille, mutta minulle sanottiin IKEA:sta että aikuinenkin voi nukkua siinä jos vaan on oikeanlainen patja. Poika tietenkin nukkuisi ylhäällä. Hän on nyt kohta 10-vuotias joten ainakin pari vuotta hänen pitäisi pystyä nukkumaan siellä ylhäällä vielä.

---

Vieraspatja.

Vieraspatjasta puheen ollen, kuvasta näette että se vie koko tilan kaapissa. En saanut kaikkia ilmoja siitä pois viimeksi. Se olisi paras jos sen saisi siihen kuntoon mitä se oli ennen käyttöön ottoa. Silloin se mahtuisi myös siihen tarkoitettuun kassiin. Kassissa sen voisi kantaa kellariin ja hakea sieltä kun vieraat on tulossa yökylään. Silloin saisin tuonkin kaapin johonkin muuhun käyttöön.

Muistot kellariin 1.

Vieraspatja ei ole ainoa joka on vietävä kellariin. Tämä kaappi on täynnä muistoja jotka aivan turhaan vie kaappitilaa kotona. En halua hävittää niitä, mutta niiden paikka on mielestäni kellarissa. Kaapin voisi käyttää tavaroille joita oikeasti tarvitsee kotona.

Muistot kellariin 2.

Ja näitä muistoja on kaksi kaapillista. Tässä on niistä toinen. Jotta ne voisi raahata sinne kellariin, niin ajattelin ostaa lisää muuttolaatikoita. Toisaalta ei niihin ole varaa. Siksi voin katsoa mitä kasseja meiltä löytyy kotona, ehkä niissä voisi raahata. Tai sitten, jos saisin kirjahyllyn täytettyä kirjoilla jotka nyt lojuu lattikossa niin sitten voin ne laatikot täyttää kellaritavaroilla.

--

Pojan lelut.

Se millä kaapit voisi sitten täyttää, on vaikkapa näillä. Tässä on pojan lelut joilla hän harvoin leikkii. Ne voisi siis ihan hyvin olla yläkaapeissa sen sijaan että veisi tilaa lattialla. Jos poika sitten jotain tarvitsisi, niin voisi itse jakkaran avulla ottaa tai pyytää multa apua. Nuokin lelut ovat ihan sekaisin.

--

Parveke 1.

Parveke pitäisi myös saada kesäkuntoon. Olen ajatellut että ehkä silloin kun siitepölykausi on ohi. Mutta onko se koskaan ohi? Parveke on siitepölyn lisäksi täynnä muuta sotkua. Hämähäkin seitin näin myös lattiarajassa.

Kasvit pöydällä kuoli aikoja sitten, ne pitäisi saada pois. Ja mitä tekee liukuri ja pulkka parvekkeella keskellä kesää? 

Parveke oven takaa.

Ja sitten kun katsoo oven taakse, siellä vasta sotkuista onkin. En edes tiedä mitä niille teen. Pussissa oleva multa on varmaan heitettävä pois. Tuhkakupilla en tee mitään ja sitä paitsi se on ruosteessa. Pallossa taitaa olla ilmat pihalla enkä tiedä saako siihen enää täytettyä ilmaa. 

Potkulauta on kuulemma rikki. Harja ja rikkalapio ovat rikki ja lehti menee tietenkin paperinkeräykseen. Huomaatte muuten sen väristäkin sen että se on vuoden jo ollut siellä. Kärrytkin ovat jo kerran hajonneet, mutta sitten teipattu. En tiedä teenkö sillä mitään. 

--

Putki lavuaarin alla.

Ongelmat jatkuvat. Kerran kun aloin pesemään käsiä niin saippuapullo putosi lattialle. Minä tietenkin reagoin heti ja yritin ottaa pullon vastaan. Myöhemmin huomasin että putki lavuaarin alla vuotaa. En tiedä osuiko saippua vai minun polvi siihen.

Siitä on pitkä aika. En uskalla yrittää laittaa sitä paikalleen ettei hajoa vielä enemmän. Ollaan nyt pesty kädet ja hampaat keittiössä. Tämän ongelman haluaisin ratkaista ennen kun perhe tulee kylään.

Isännöitsijä ei tietääkseni tee asialle mitään. Jonkun pitäisi tehdä se minun puolesta, mutta kuka? En tiedä osaisiko perheeni tehdä asialle jotain. Vaikka osaisikin, niin haluan että kaikki on kunnossa ennen kun tulevat, niin saan siivottua kunnolla.

--

Pesukone korjata vai pois?

Kuvassa on minun pesukone joka saattaa nyt olla rikki. Viimeksi kun laitoin sen päälle, niin kaikki meni hyvin alussa. Yhtäkkiä se päästi oudon äänen ja sen jälkeen alkoi vettä tulemaan koneeseen pienemmällä paineella.

Suljin koneen. Sain onneksi pestyä sen koneellisen pyykkituvassa, mutta nyt en uskalla käyttää sitä. Olen sen sijaan varannut pyykkituvan tiistaiksi. Mutta mietin että mitä teen koneelleni? Vienkö sen kierrätykseen ja jatkan pyykkituvassa pesemällä vai pyydänkö jonkun sähkömiehen paikalle? Jos joku sähkömies tulee niin se tietenkin maksaa.

Jos heitän sen menee, niin siinä on hyvät ja huonot puolet. Hyvät puolet on että on enemmän tilaa, vähemmän kosteutta ja pienempi sähkölasku. Se tila minkä pesukone vie tällä hetkellä voi käyttää pyykkikorille ym. tavaroille.

Jos alkaisin pestä pyykkituvassa pyykit, niin sittenhän ne tulee samalla myös kuivattua ja näin ollen kuivausteline on pois tieltä kotona. Huonot puolet olisi se stressi. Kolmen tunnin aikana on kerittävä pesemään pyykit.

Samaan aikaan naiset (useimmiten) kyttää niskan takana että vapautuisiko jostain pesukone. Ennen pyykkivuoron alkamista se ei edes ole varmaa että koneet toimivat. Sen kolmen tunnin aikana tunnen että en pysty keskittymään mihinkään muuhun.

Se on sellaista pukemista ja riisumista, jatkuvaa ravaamista ja kellon kyttäämistä. Kotona kun pesee, niin sen kuulee heti milloin kone on pysähtynyt. Kun pesen kotona, niin pystyn tekee muita asioita samaan aikaan.

Monesti hoidin tiskit samalla tai tein koneella jotain tärkeätä. Ei tarvinnut pukeutua ja riisuuntua eikä tarvinnut ravata kuin korkeintaan kylpyhuoneen ja toisen huoneen välillä. Pesin koneellisen päivässä, 2-3 kertaa viikossa. Pyykkituvassa on pestävä monta koneellista kerralla, tosin silloinkin onnistuu 2 kertaa viikossa koska saa pestä kahdeksan kertaa kuukaudessa.

Pyykkituvasta myös maksan vuokran yhteydessä vaikka en pyykkitupaa käyttäisi. Sen takia ehkä kannattaa sitten siellä käydä, mutta se vie paljon enemmän minun voimia mitä kotona peseminen. Se kaikki meteli ja liike mikä siellä on. Koneet meluavat ja naiset nalkuttaa, joskus myös lapset riehuvat. Sen lisäksi siellä on huono ilmastointi ja katto homeessa.

Mutta jos pesukone nyt sitten hajosi eikä sitä pysty korjaamaan, niin sitten on jatkossa pestävä pyykkituvassa. Meinaan rahaa ei kauheasti ole uuteen koneeseen ja jos olisi, niin pistäisin ne mieluimmin tiskikoneeseen.

Mutta nyt pitäisi ensin miettiä että vienkö sen suoraan kierrätykseen ja jos vien niin millä ja minne? Ja jos pyydän jonkun sähkömiehen sitä katsomaan, niin mistä sellaisen löytää ja mitäköhän sekin maksaisi?

--

Keittiökaappi.

Tässä keittiökaappi. Sieltäkin jos saisi vietyä tavaraa kellariin, niin löytyisi tilaa muille tavaroille. Muovikassissa on kertakäyttöastioita. Kun perhe tulee käymään, niin vähennän tiskien määrää kun tarjoan kuiva ja kylmätuotteet kertakäyttöastioista.

Sain sen idean eräältä kaveriltani joka tarjosi kertakäyttöastioista jopa kuumaa keittoa kun oli kutsunut kavereita kylään. Pidin sitä hyvänä ideana ja ajattelin ottaa saman systeemin käyttöön. Mutta kahvia ja teetä saa juoda tavallisesta mukista ja samoin lämmintä ruokaa syödä tavalliselta lautaselta.

Sitten onhan minulla nuo kahvilautaset, mutta nekin tarkoittaisi vaan lisää tiskiä. Niin kauan kun minulla ei sitä tiskikonetta ole niin vieraat saavat varautua kertakäyttöastioihin. Paljon kaapista saisi siis myös luvan joutua kellariin.

Muoviastiat sen sijaan voisi ehkä mennä roskiin. Mitä minä niitä turhaan säilyttäisin? Veisi vaan tilaa ja vaikeuttaisi siivoamista.

--

Kattilakaappi.

Tähän kaappiin kun saisi nuo ritilät paikalleen, niin tulisi tilaa. Mutta ne olivat tuolla lailla kun muutin ja rasvaisena. Pitäisi pestä ne ja laittaa paikalleen niin saisin kattilat sinne. Samalla kaappi missä kattilat ovat nyt, vapautuisi jollekin muulle.

--

Kylppärin lamppu.

Kylpyhuoneen lamppu toimi alussa sen jälkeen kun muutin tänne. Nyt se ei ole toiminut pitkiin aikoihin enkä ole jaksanut tehdä asialle mitään. En tiedä ratkeisiko ongelma sillä että vaan vaihtaisi lampun. Tai sitten ehkä siellä on kosketushäiriö. En ole saanut tehtyä asialle mitään, mutta ei se myöskään ole mikään hätätilanne. Katossa on toinen lamppu joka toimii.

--

Kirjahyllyn kaappi.

Tämä kaappi on osa kirjahyllyä. Sen voisin myös siivota. Osa kellariin, osa roskiin ja osa ehkä uuteen kirjahyllyyn. Voi että, jos saan tehtyä mitä olen suunnitellut niin, tyhjää tilaa jää varmaan myös paljon.

--

Lääkekaappi

Lääkekaappi on aika siisti mutta haluan siirtää lääkkeet jonnekin alemmaksi. Ylös voin laittaa jotain mitä en niin usein tarvitse.

--

Minun vaatekaappi.

Minun vaatekaappi on aika sotkuisen näköinen. Siellä on vaatteita joita en käytä juuri ollenkaan joten mitä ne tuolla kaapissa tekee? Parempi viedä kellariin tai sitten myydä tai antaa eteenpäin. Kaapin lattialla on kaikkea krääsää, en edes tiedä mitä kaikkea.

--

Eteisen hyllykkö.

Tässä onkin jo osa lääkkeistä alempana. En kumminkaan halua pitää niitä siinä. Muutenkin haluan suunnitella uudelleen tämän hyllykön sisustuksen.

--

Eteisen kaappi.

Tämä löytyy myös eteisestä. Siinä on kenkiä joita ei tule käytettyä. Ne on joko heitettävä pois tai sitten joko vietävä kellariin tai myytävä tai annettava eteenpäin. Kassissa on urheiluasuste jonka ostin pojalle. Hän ei huoli sitä joten en tiedä mitä teen sille.

--

Juu, näiden lisäksi on myös kaikkea pikku puuhaa ja normaalia arkea. Viralliset asiat, ruoanlaitto ym. Niin että mistähän sitä aloittaisi ja mitkähän rutiinit sitä kehittäisi jotta saisin myös tehtyä kaiken tämän. Juu ja kellarissa on jo tavaroita jotka on myös käytävä läpi. Jos nyt saisin ensin käytyä kotona olevat tavarat läpi ennen kun keskityn niihin.

"Noreply" teksti teki tepposen mun ADHD aivoille.

Torstai 29. elokuuta 2013

Kello on 5.48. Heräsin yöllä, kävin vessassa ja päätin mennä hetkeks lepää ennen kun rukoilen koska ei pidä rukoilla liian unisena. Mut heräsin vasta äsken. Poika on myös hereellä ja alan laittaa aamupalaa. TV on auki mut siltä kanavalta mistä tulee aamu TV lähetys.

---

Kello on 7.38. Aamupala on syöty. Samoin piilarit laitettu ja rukous on suoritettu. Poika lähti äsken kouluun ilman avaimia kun ei löytänyt ja nyt se soitti et ei löydä lippua. Sanoin et tulee hakee lippunsa ja menee sit kouluun myöhässä. En tosin tiedä missä hänen lippu on. Varmaan samassa paikkaan kun avaimet mut ei nekään ole tallessa.

Mun pitäis tiskaa isot tiskit, kirjoittaa blogia sekä suunnitella sitä kirjaa. Kello 7.15 tuli Suomen aamulähetyksessä "päivän kirja" ohjelma missä haastateltiin Jari Tervoa koskien uutta kirjaa nimeltä "esikoiseni" mikä kertoo hyvin pitkälti Jarin omasta elämästä. Sain häneltä vähän vihjeitä ja ajattelin kattoo sen "päivän kirja" osion joka aamu jos vain olen hereellä ja/tai kotona silloin.

Sitä juoksumattoa suunnittelin myös sekä pyykinpesua. Illalla on sählytreenit ja siellä on uskallettava puhua mun rajoitteista ja että en pysty olee mukana Cupissa isännöimässä. Ainiin sille puhelinoperaattorille on myös soitettava!

---

Kello on 9.21. Poika kävi ettimässä lippuaan mut ei löytänyt. Hänellä oli leimattavassa lipussa (mikä ei enään enskuussa ole voimassa) sen verran matkoja jäljellä et pääsee kouluun mut ei takas. Sanoin pojalle et soittaa isälle ja kysyy voiko se hakea hänet koulusta. No se soitti ja isänsä lupas hakea. Poika pääs sitten lähtee kouluun.

Mä tiskasin tiskit ja päätin vihdoin soittaa puhelinoperaattorille. Mut kun tuli paina sitä sun tätä nappia niin en päässyt ikinä perille. Painoin ensin 4 koska asiani koski mun liittymää ja se oli ainoa järkevä vaihtoehto mut sen jälkeen kun tuli taas eri vaihtoehtoja niin mikään ei sopinut niistä. Monesti firmalla on vaihtoehtona myös puhua asiakaspalvelun kanssa jos ei mikään vaihtoehdoista passaa mut heillä ei ollut sitä vaihtoehtoa.

Sen jälkeen päätin avata koneen ja laittaa sähköpostitse heille. Heidän sivuilla lukee et jos asia ei ole kiireinen niin voi laittaa sähköpostia, no on se kyl kiireinen mut ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kun ei puhelimitsekaan onnistunut.

No mun ADHD aivot tekivät taas tepposen kun mulle tuli viesti heiltä että ovat saaneet mun viestin mut vastaus voi kestää. Mä en sitä lukenut vaan tuijotin ainoastaan että osoitteessa luki "noreply" ja ajattelin heti et se on näitä ilmoituksia mitkä tulee silloin kun viesti ei ole mennyt perille.

Ajattelin sit et no johan on markkinat kun ei heihin saa yhteyttä puhelimitse eikä myöskään sähköpostitse. Päätin tehdä uuden yrityksen ja taas tuli sama ilmoitus. Siinä vaiheessa mul alkoi mennä hermot operaattoriin. Huomasin että heille voi lähettää myös kirjeitse niin kun ennen vanhaan mut ajattelin et se on kyl viimeinen vaihtoehto!

Mielummin menen liikkeeseen puhumaan ensin. Mut sit tajusin et ne "noreply" viestit tulikin itse operaattorilta. Eli ne oli mennyt perille... molemmat! Eli he saivat mun viestin kaks kertaa!

---

Kello on nyt 10.05 ja en ole viel aloittanut eilisten kuulumisten kirjoittamista. Olen lähes päättänyt et tää blogi menee kuun vaihteessa tauolle kirjaharrastuksen takia ja palaa takas sit kun palaa, jos Luoja suo. Mut nyt alan kirjoittelee niitä eilisiä kuulumisia. Sain laitettua pesukoneenkin päälle.

---

Kello on 15.13. Kirjoitin aikoja sitten eiliset kuulumiset mut sit olen ollut taas liikaa koneella muutoin. Löysin tosin hyvin mielenkiintoisen blogitekstin koskien virityskanavaa minkä eilen näin. Ilmeisesti kakkosella ei ollut tarjota ohjelmaa juuri silloin. TV Finland laittaa uutisia tekstimuodossa esille kun lähetystä ei tule ja joku radiokanava soi taustalla.

Tässä on se blogiteksti:
http://televisionaarteet.blogspot.se/2012/05/virityskuva.html

Ja kuvasta alhaalla näkee miltä näyttää TV Finland silloin kun sieltä ei tule muuta ohjelmaa. Siinä soi joku radiokanava taustalla samalla.

TV Finland normaalin lähetysajan ulkopuolella.

Sain pestyä myös pyykit aikoja sitten ja nyt on vesi kiehumassa koska pasta on loppu niin on keitettävä lisää. Mä en ole ollut juoksumatolla tänään ja mulle iski makeanhimo joten sain idean että pidän tänään karkkipäivän ja menen huomenna juoksumatolle.

Nyt on karkit syöty ja muistin justiin et pojal on sählyturnaus viikonloppuna... ei kun matsihan sil on lauantaina ja sunnuntaina eli voin sittenkin mennä juoksumatolle perjantaina. Huomenna alkaa isännöinti turnauksessa ja tänään mun on sanottava et en pysty olla isännöimässä.

---

Kello on 20.33. Istun sohvalla ja katon yhtä tärkeetä ohjelmaa "luxusansa" suoraan suomeks käännettynä. Siinä kaks miestä menee jonkun kotiin joka on suurissa velka ja talousvaikeukssa ja he yrittää auttaa tätä henkilöä selviämään ongelmistaan.

Se ohjelma on mulle hyväks kun olen aika köyhä ja välillä pelkään että tuhlaan rahojani liikaa. Olen yksin kotona koska pojan lippu on yhä hukassa ja hänen on nukuttava isänsä luona jotta isänsä voi viedä hänet autolla kouluun. Muutoin jäis kouluun menemättä.

Olin kumminkin hänen sählytreeneissä ja tällä kertaa vähän paremmalla mielellä. Pojan isä suostui auttaa joukkuetta turnauksessa ja kun menin pojan kaa treeneihin niin uskalsin auttaa laitojen laittamisessa kun tein sen yhdessä pojan kanssa.

Kuvassa alhaalla näkyy niitä laitoja joita laitettiin paikalleen ennen treenien alkamista ja sit näkyy osa katsomosta. Tosta näkee vähän miltä se halli näyttää. Parempaan en pystynyt koska treenit oli menossa ja en halunut ihmisiä mukaan kuvaan koska tarkoitus oli jakaa kuva täällä.

Pieni osa treenihallista.

Treenit meni hyvin ja poika sai paljon kehuja valmentajalta. Poika kun kysyi että saako olla maalivahti niin vastaus oli että ei koska he haluavat pitää hänet kentällä. Sain kysyttyä et onko Cup nyt vai ensviikonloppuna ja vastaus oli että vasta ensviikonloppuna, eli viikon päästä.

Sanoin että en oikein pysty auttaa kun mulla on Asperger mut että pojan isä on lupautunut auttamaan. Hän sanoi ymmärtävänsä. Mut olen mä miettinyt että kun tässä kerta on viikko aikaa niin jos kumminkin yrittäis leipoa jotain. En usko että itse leipominen olisi niin suuri ongelma vaan lähinnä se että onko mulla varaa aineksiin.

Nolasin muuten taas itteni kun valmentaja mainitsi taas niistä kengistä ja lopulta selvisi että olin käsittänyt väärin. Kun hän oli puhunut merkeistä niin luulin että hän meinaa kengissä olevista merkeistä kuten Puuma tai Adidas mut hän meinaskin että ei saa olla tummapohjaiset kengät koska niistä jää tummia merkkejä salin lattiaan eli pitää olla vaaleanpohjaiset. No pojalta onneks löytyy yhdet kotoota. Toivotaan että ne kelpaa.

Pojan vaaleapohjaiset kengät.

---

Kello on 21.43. Ohjelma loppui, syömiset on syöty ja hampaat huutaa että tahtovat pesulle. Ei siis muuta kun hampaanpesulle, piilarit pois, rukoilee ja nukkumaan.

---

Loppukuittaus. Olin ajatellut pistää blogin tauolle vasta kuun vaihteessa mut ajattelin tehdä sen nyt jo. Kirjoitan huomenna puhtaaks tän päivän (torstain) jutut ja sen jälkeen en kirjoittele enempää. Olen ajatellut et sen ajan minkä olen tähän asti pistänyt blogin kirjoittamiseen niin laitan tästä lähtien seuraavasti:

• maanantaista keskiviikkoon kirjan kirjoittamiseen
• torstaisin ruotsinkieliseen haastattelublogiin
• perjantaista sunnuntaihin arabian opiskeluun

Katotaan miten suunnitelmat lähtee menee. Tuttavapiiristä varmaan löytyy kommentteja että mä nyt elän vaan pilvilinnoissa mut se voi olla niin tai sitten ne haaveet toteutuu. Ei pidä unohtaa Martin luther kingin sanoja "I have a dream" ja nyt heillä on tummaihonen presidentti. Kaikki on siis mahdollista. 

Annan kaikille neuvon! Jos läheiset ja ystävät ovat tukena, ottakaa tuki vastaan. Jos läheiset ja ystävät yrittävät sammuttaa sun haaveet, antakaa mennä korvasta sisään ja toisesta ulos. Niin mä aion tehdä. :)

Poika ei ollut koulukunnossa. Jos ois ollut niin ois päässyt uutisiin.

Keskiviikko 28. elokuuta 2013

Kello on 5.34. Heräsin yöllä rukoilee ajallaan mut sen jälkeen meni hetki ennen kun sain unta ja nyt olen herännyt aamupalalle mut olo on ihan tööt vähäisen unen takia.

---

Kello on 10.02. Sain juuri tiskattua ja sitä ennen kirjoitin blogin valmiiks sekä olin netissä taas, mm. Facebookissa. Nyt lukee taulussa että on aika mennä juoksumatolle, tosin vasta 11.30 koska haluan kattoa yhtä ohjelmaa samaan aikaan. Tässä on siis aikaa esim. käydä muistitikkua läpi mut tuli yks ongelma.

Poika paleli aamulla ja ei ollut yhtä innokas lähtee kouluun mitä yleensä vaik oli uintia mistä hän tykkää. Se mittas kuumeen kolme kertaa ja mittari näytti joka kerta 35.8 eli vähän alilämpöä, jos sitä nyt voi alilämmöks sanoa. Kumminkin alle normaalin ruumiin lämpötilan.

Sitten kun kello tuli sen verran et hänen bussi oli jo mennyt niin soitin numeroon mihin koulun säännöissä on pyydetty soittamaan. No se numero johti rehtorille joka harvoin vastaa puhelimeen, siks olen yleensä soittanut päiväkodin puolelle ja sieltä on mennyt viesti opettajalle. Mut nyt soitin tohon kun kerta pyydetään. Jätin viestin vastaajaan jossa kerroin et poika on kipeä eikä tule tänään kouluun. Enempää en voinut tehdä.

Poika on siis nyt kotona. Se makaa sohvalla peiton alla ja katsoo lastenkanavaa. Mun ADHD aivot käy taas ylikierroksilla. Jos meinaan keretä juoksumatolle tällä viikolla niin mun on mentävä tänään. Mut kun ei ole ruokaa! Pitäis käydä kaupassa ostamassa ruoka-aineksia kanawokiin tai mitä mä nyt aionkin tehdä. Olen meinaan alkanut olee epävarma siitä kanawokin teosta ilman avustajaa. Ehkä odotankin ensviikkoon sen kanssa.

Mut kaupassa on silti käytävä! Päälystysmuovia on myös ostettava jotta voin päällystää pojan kirjat. Menenkö siis kauppaan tänään ja juoksumatolle huomenna? Ongelma on se että mä ravaan sit taas vessassa ja olen ihan poikki enkä jaksa tehdä mitään.

Ja ne sählytreenit on huomenna. Kiva olla siellä jos ravaan jatkuvaa vessassa. Ja kun tulen olee yhtä väsynyt mitä viimeks, siis lihakset ovat väsyneet. Voin tosin ostaa jotain urheilujuomaa tänään. Se ohjelmakin tulee tänään, ei huomenna.

Mut asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Jos en kerkeä juoksumatolle niin en kerkeä mut pakko meidän on syödä joten pakko sinne kauppaan on mennä. Sitä paitsi voisin ne farkut yrittää vaihtaa samalla ja riippuen pojan voinnista niin ehkä hän voi tulla mukaan ja sovittaa housuja. Mut eka on maksettava loput laskut ja katottava rahatilanne muutenkin. Se äidin antama tonni on kyl ollut iso apu!

---

Kello on 12.24. Maksoin sähkölaskun ja loput vedetään suoraveloituksena. Jos laskin oikein niin laskujen jälkeen mulle jää 900kr tilille elämiseen plus käteisenä on reilu 200kr. Olen lähdössä kauppaan. Poika kirjoitti kauppalistan lopulta kun sitä kauan pyysin.

Pisti ensin vastaan mut kun kysyi et saako hän mennä koneelle (hänen kone ei toimi) siks aikaa kun olen kaupassa niin sanoin että sillä ehdolla jos hän kirjoittaa sen kauppalistan. Se suostui lopulta.

Pojan kirjoittama kauppalista.

Kuten kuvasta ylhäällä näkyy niin lista on aika pitkä ja tuohon on tullut viellä lisää sen jälkeen kun kuva on otettu. Nytkin muistin et maito on lopussa. Ei huvittais lähteä mihinkään vaan jäädä kotiin murjottaa ja antaa aivojen vallata koko kropan ajatuksillaan mut pakko se on mennä. Ja vaik voin unohtaa juoksumaton tältä päivältä niin on pakko mennä kumminkin suihkuun. On jo aika likainen olo. Kävin suihkussa viimeks 21 elokuuta eli viikko sitten! Sit on myös rukoiltava.

---

Kello on 17.00. Kävin kaupoissa. Ensinnäkin mulle tuli se "maksuehdotus" hammaslääkäristä ja vein sen sossuun. Sit menin H&M:ään palauttaa molemmat pojan housut, jopa ne mistä hintalappu oli irti sain vaihtaa. Hyvä juttu!

Sain sitten päähän mennä Lindexiin kun tykkään heidän mallistosta ja mulla on heidän bonuskorttikin ja se kannatti. Tuli tehtyä hyvät kaupat. Löysin vähän löysempää kangasmateriaalia olevat farkut mitkä oli myös vähän löysemmät vyötäröltä.

Siellä oli ensinnäkin "osta 3 maksa 2" kampanja ja kaiken lisäks farkuista erikseen 50kr alennus farkkuja kohden. Pyöristettynä normaali hinta oli 750kr mut mä maksoin vain 400kr! Ne mahtui myös hyvin pojalle päälle!

Pojan uudet farkut.

Lindex reissun jälkeen menin ruokakauppaan. Soitin välillä pojalle ja kyselin ruokailuun liittyvistä asioista. Siellä muistin et mun piti eka mennä ostaa päälystysmuovia. Päätin jättää pakastetuotteet ostamatta ja mennä kauppareissun jälkeen ostaa ne muovit.

Kirjakaupassa oli taas aika soittaa pojalle. Hän halusi värillistä muovia mut sanoin et ne on kiinnitettävä teipillä. Vastaus oli "meillä on teippiä." No kysyin et mitä väriä hän haluaa ja sanoi että keltaista ja sinistä ja ne mä myös ostin. Katotaan mitä päällystämisestä tulee niiden kaa kun en ole ennen päällystänyt sillä tyylillä.

Päällystysmuovit.

Sit menin kotiin ja kotona laitoin ostokset minne kuuluukin ja pyysin poikaa sovittaa housuja ja ne olivat sopivat! Menin sit suihkuun ja odotin vähän aikaa kunnes rukoilin. Poika oli kokoajan mun koneella.

---

Kello on jo 22.38. Sain sitten laitettua ruoaks pastaa ja tonnikalakastiketta. Poika kävi myös auttamassa. Hänelle tuli mielipaha kun näki TV:ssä ruotsinsuomalaisissa uutisissa hänen koulun rehtorin haastattelua ja tajusi että olivat olleet tänään siellä kuvaamassa.

Aatella että juuri se päivä viikosta kun poika ei ole koulussa niin he tulevat kuvaamaan. Poika ois niin mielellään halunut olla mukana uutisissa. Poikaa harmitti tosi paljon ja itkukin tuli. Sanoi että "nyt mä tarvin halin" samalla kun itki. Muakin harmitti mut ajattelin myös että jokin tarkoitus tälläkin oli.

Pojan nukkumaanmeno venyi ja ajattelin hänen nukkumaan pistämistä ekan kerran vasta kun kello oli jo yli 20.00. Hän nukahti vasta 22.00 aikoihin. Saa nähdä miten jaksaa herätä aamulla. Ehkä tän päivän uutisjuttu sekä uudet housut inspiroi häntä huomenna. Yritän et lastenkanavaa ei laiteta aamusta. Aamu TV lähetys on hyvä kun silloin näkee myös kellon hyvin.

Mä olen jo muutoin valmis menee nukkuu paitsi piilarit on viel poistettava. Voi olla että tää blogi menee kohta lomille kun alan keskittyy toiseen blogiin/kirjaan. Mut tarkoitus on siis vain lomailla. Voi tosin olla vaikeata "lomailla" mut aika ei vaan riitä kaikkeen mitä haluais tehdä.

Tähän loppuun 10 uutisten tapaan pieni loppukevennys. Aamulla alkoi naurattaa TV2:sen lähetys. Vielläkö näitäkin lähetellään? Mä luulin että ne jäi sinne 80-luvulle. =D

Virityskuva.

Sähly Cup tulossa ja pitäis olla isännöimässä, joo saavat unohtaa!

Tiistai 27. elokuuta 2013

Kello on 5.40. Poika on siirtynyt sohvalle nukkumaan yön aikana. Mä heräsin just ja aamurutiinit voi alkaa.

---

Kello on 8.50. Blogiin olen kirjoittanut nyt jo ja tiskit myös on tiskattu sekä rukous suoritettu. Poika on myös lähtenyt kouluun ja odotan nyt avustajan tuloa. Päässä vilisee ja tunnen entistä enemmän avun tarvetta häneltä.

---

Kello on 10.50. Avustaja lähti ja mul on nyt paljon kevyempi olo henkisesti. Se toinen avustaja ei tule torstaina koska on kipeä mut katoimme silti yhden kanawok reseptin minkä voin torstaina yrittää tehdä. Sain kyl aikalailla kysellä reseptistä ennen kun tunsin et voisin jotenkin onnistua.

Sitten tuli puhe ruoanlaitosta muutenkin kuten sain vihjeen pakastaa ruokaa et ei tarvi heittää roskiin (niin kun mä nyt kait joudun tekee intialaiselle ruoalle) ja hän neuvoi myös et miten voin pakastaa. Ruoka puheet muuttui sitten virallisiin asioihin kuten opintolainan lykkäämiseen.

Hän kehotti mua soittaa heti CSN:ään (virasto joka hoitaa opintolainan/tuen) ja niin mä tein. Sieltä tuli vastaus että hän lähettää mulle hakemuksen mikä mun on täytettävä ja lähetettävä takas mikäli mä anon lykkäystä mut sossusta on oltava todistus et mä saan heiltä tukea.

Kysyin et mitä sen laskun kanssa tehdään ja se sanoi et jos he saavat mun hakemuksen ennen 6 syyskuuta niin mun ei tarvi siitä toistaseks välittää, mut jos ei hakemus tule siihen mennessä niin he lähettävät mulle muistutuksen.

Kerroin puhelun jälkeen tuon kaiken avustajalle jolloin se totes jotenkin et "mut kannattaisko sun sit heti soittaa sossuun kun tää on semmoinen asia mikä pitää hoitaa heti." Mä jäin vähän et äääeeeijuu ok ja katoin löytyykö multa mun virkailijan numeroa kännykästä. Löytyi ja soitin. Hän lopulta vastas ja sain asian hoidettua eli hän lähettää todistuksen kotiin.

Hän sit muistutti mua et ei ole saanut viimeisintä ilmoitusta työttömyystuesta ja mä olin et "ainiin mä taisin unohtaa lähettää" ja hän monta kertaa muistutti ennen puhelun lopettamista et se on lähetettävä. Puhelun jälkeen se avustaja sanoi et lähetä se nyt heti ja mä menin niiden sivuille mistä työttömyystuki tulee. Säästin sen ilmoituksen ja lähetin sen hänelle sähköpostitse.

Ensin laitoin väärän sähköpostiosotteen. Itseasiassa mä en tiennyt hänen osoitetta mut mulla oli yhden toisen virkailijan osoite niin se avustaja neuvoi että laita samalla lailla etunimi.sukunimi@ ja sit miten se loppuu.

No mä tein niin, mut kun olin just lähettänyt niin tajusin et unohdin laittaa pisteen etunimen ja sukunimen väliin. No se viesti tuli takas ja lähetin uudestaan pisteen kanssa ja sen jälkeen se meni perille.

Kello oli sen jälkeen 10.30 ja avustajan oli aika lähteä. Nämä jutut mitä tuli tehtyä hänen läsnäollessa ois varmaan yhä tekemättä jos vaik hän ois ollut kipeä eikä ois päässyt tulee. Mut nyt on pakko alkaa valmistelee lähtöä. Sain otettua neljä leipää ja kupin teet ja nyt on lähdettävä.

Mul on 13.00 aika yhdessä sairaalassa kun haen sellaiseen ryhmään mis on vanhemmat joilla itellä on diagnoosi ja siellä käydään läpi miten pärjätä äitinä/isänä jolla on rajoite.

---

Kello on 12.05. Istun tunnelbanassa. Kerkesin aikaisempaan junaan. Asemalla oli aika paljon porukkaa ja alkoi ahistaa se ihmismäärä, oli vaan pakko mennä junaan. Yks nainen istui samassa penkkiryhmässä mitä minä ja vaihtoi yhtäkkiä toiselle puolelle.

"Mun takia" ajattelin ensin mut voi olla et aurinko häikäisi vaan hänen silmiä. Nyt tähän tuli kumminkin urdua puhuvia miehiä, onkohan pojan isän tuttuja, hehe.

Ahistaa vähän, mut ehkä se johtuu siitä et en ole nyt kauheesti ollut ihmisten ilmoilla vaan enempi kotona. Hitsi mä kävin vessassa ennen lähtöä ja taas tunnen tarvetta mennä. Muutama asema viellä ja sit kävelen viellä jonkin matkaa.

---

Kello on 12.55. Olen nyt päässyt perille sairaalaan ja olen odottanut naista jonka tapaan jo jonkin aikaa mut mullahan onkin aika vasta 13.00. Hän tuli äsken vastaan enkä tunnistanut häntä. Hän sanoi et tulee hakee mut 5 minutin päästä ja aattelin et kuka toi on mut vasta hetken päästä tajusin et se oli hän.

---

Kello on 15.56. Olen tullut kotiin. Kävin kotimatkalla viel kaupassa ja ostin leipää, makkaraa (paprikalla maustettuna) sekä 2 litraa Fairy tiskiainetta kun kerta halvalla sain. Kotona rukoilin ja nyt olen syönyt neljä leipää leikkeleiden kera sekä juonut kupin teetä. Oli ihan hyvää se leikkele.

Paprikalla maustetut leikkeleet.

Nyt täytyy alkaa valmistelee taas lähtöä. Illalla on pojan sählytreenit ja vanhempainilta. Mul ei ole varaa mennä sinne mut onneks pojan isä kuskaa autolla. Meen sinne vanhempainillan takia.

Siitä Fairystä viellä... täällä se on yleensä nimellä Yes mut se on silti samaa ainetta. Ne Fairyt on kait ulkomailta tuotu myyntiin ja ne myytiin halvemmalla.

Katoin paljon Yes tiskiaine maksoi siellä. Se maksoi 30kr ja sisälsi vain 650ml kun taas Fairy sisälsi 1 litran ja maksoi 20kr eli tottakai mä ostin Fairya vaik edellistäki on jäljellä mut se Fairy ei ole heillä aina myynnissä. Ajattelinkin aikasemmin että heti kun myyvät taas Fairya niin ostan ja niin mä myös tein.

Fairy tiskiaineet.

---

Kello on 20.51. Olen väsynyt. Menimme treeneihin 15 minuttia myöhässä. Poika teki taas yhden maalin, hänen sanojen mukaan kaks maalia. Treenien jälkeen poika meni isänsä kaa autoon ja mä menin vanhempainiltaan.

Aattelin et siel menee korkeintaan tunti mut meni vähän yli sen. Kun kävelin autolle niin pojan isä sanoi että meillä on kiire. Haettiin hänen kaveri matkalla kyytiin jonka jälkeen hän jätti mut ja pojan kotiin ja sit jatkoivat matkaa toisen kaverin luokse.

Meillä tulee olee Cup nyt viikonloppuna ja meidän joukkue isännöi perjantai-iltapäivästä lauantai-iltaan. Kaikkien on kuulemma leivottava ja osallistuttava kahvilaan, tulosten merkkaamiseen, jälkisiivoamiseen jne. Tämän kuultuani mulla alkoi pulssi hakkaa entistä kovempaa.

Istuin ihan huoneen takana enkä uskaltanut jälleen kerran olla yhtä äänekäs mitä muut. He kyl tunsivatki toisensa jo ennestään ja kaikki ovat ruotsalaisia joten ei tartte kielitaidosta olla huolissaan. Mutta mulla on myös Asperger ja sosiaalikammo!

En uskaltanut mainita asiasta. Ajattelin että kerron hänelle asiasta tilaisuuden jälkeen mut koska se tilaisuus venyi niin aattelin että kerron torstaina treeneissä. Mä en pysty leipoo enkä mä pysty olee isännöimässä! Mulla on Asperger joka tuottaa mun elämässä muutenkin vaikeuksia joten heidän on vaan hyväksyttävä se! Tulee muutoin liian iso taakka mulle!

Mut pojalla tulee olee matsit lauantaina ja sunnuntaina. Kolme matsia lauantaina ja neljä sunnuntaina. Mä voin yrittää osallistua niihin ja ehkä olla mukana loppusiivouksessa mut sielläkin mä tarvin tarkat rutiinit et mitä tehdä ensin ja mitä sitten, muutoin ei siitäkään tule mitään. Mut ehkä pojan isä voi olla mukana.

Leipomiseen ei ole aikaa kun mä stressaan jo ruoanlaittoaki ja mulla on rahat niin tiukilla että mulla ei ole varaa käyttää aineksia johonkin joukkueen kassaan kun pitää pystyy itekin syömään. Mut jälleen kerran voin kysyä pojan isältä jos hän haluaa auttaa. Tiedän... saisin kokemusta siitä mut mä en mun rajoitteiden takia vaan pysty!

---

Kello on 22.36. TV:stä tuli Arsenal vastaan joku turkkilainen joukkue jalkapallomatsi. Poika halus nähdä sen. Mä halusin pysyy tiukkana nukkumaanmeno ajoista mut en jaksanut kun olin ite niin väsynyt. Heitin sille oman peiton ja tyynyn sohvalle ja siinä se nyt nukkuu. Nukahti matsin aikana.

Olen pessyt hampaat, poistanut piilarit ja rukoillut. Nyt olen menossa nukkuu. Olen ihan poikki ja huomenna tulen olemaan viellä enemmän poikki mikäli suunnitelmani toteutuu ja menen juoksumatolle.

"Aika järkyttynyt olen yhä. En tajunnut että mun hampaat ovat niin huonossa kunnossa!"

Maanantai 26. elokuuta 2013

Kello on 6.20. Heräsin ennen kello 6.00. Menin hampaanpesulle. Edellispäivän makeiset pisti hampaat koville. Onneks tänään on hammaslääkäriaika. Istun juuri aamupalalla, karjalanpiirakkaa ja suomalaista teetä. Ensn on katottava et poika saa lähdettyä kouluun 7.00 aikaan ja sen jälkeen on katottava et mä kerkeen hammaslääkäriin 8.15.

Suomalaista teetä.

---

Kello on 7.09. Poika tekee lähtöä koululle. Sanoin et laittaa uudet housut, paidan ja sukat päälle kun on syönyt aamupalan. Sit menin rukoilee. Kun olin rukoillut niin poika narisi et olen ostanut vääränmalliset housut sille. Ne olivat siis tarpeeks pitkät mut liian kapeat.

Mä puolestaan valitin et miks on ottanut hintalapun pois kun niitä ei pysty vaihtamaan jos hintalappu on irroitettu. Ostin kahdet housut ja toisissa on hintalappu onneks tallella ja sen voi vaihtaa. No siinä meni 200kr hukkaan. Kait ne voi kirppiksellä myydä mut halvemmalla. Nyt ottaa päähän! Ei kuulemma tiennyt... no nyt tietää.

---

Kello on 8.18. Muistin et mul on aika 8.15 mut se olikin 8.45. No mua kehotettiin istumaan ja sanottiin et voi olla että pääsen aikaisemmin joten täällä mä istun nyt. Mun lisäks on yks nainen odottamassa. Jännittää vähän. Ois vessaankin asiaa mut en viitti mennä jos mua kutsutaan aikaisemmin.

---

Kello on 10.23. Mut kutsuttiin 15 minuttia aikasemmin. Oli sama huone ja samat hoitajat mitä pojallakin. En tiedä tunnistiko he mut. Ottivat ensin jotain röngtenkuvia ennen kun alkoivat käymään suutani läpi. Poika sanoi siitä röngtenkapulasta silloin että se sattui paljon ja nyt mä ymmärsin mitä hän sillä meinas. Hänella on viel pienempi suu mitä mulla. Kyl on tekniikka muuttunut siitä kun ite olin lapsi.

Käynti maksoi mulle 1245kr. Maksoin nyt käteisellä 700kr ja loput otin laskuna. Ja se sisälsi pelkän tarkastuksen mut täytyy sanoa että oli kyllä hintansa värtti. Löysivät 20 reikää (jos kuulin oikein) joista kaks oli isoja. Ikenet ovat tulehtuneet ja löytyy myös plakkia. Takahampaista ovat vain juuret jäljellä!

Aika kova järkytys! Kokiksen vaihdoin veteen aikoja sitten mut se kokis kerkes saamaan paljon tuhoja aikaiseks. Nyt sit tuun saamaan "maksuehdotuksen" kotiin jonka vien sossuun ja kun se on hyväksytty niin varaan ajan hammaslääkäriin ja sit alkaa koko korjausprosessi.

Aika järkyttynyt olen yhä. En tajunnut että mun hampaat ovat niin huonossa kunnossa! Nytkin mua särkee vaik syön purkkaa. Jotenkin tuntuu että hampaita alkoi särkee enemmän sen käynnin jälkeen.

Ehkä ne teki niillä instrumenteilla jotain mikä aiheutti sen kaiken tai sitten alitajuisesti alkoi särkee kun sain tietää miten huonossa kunnossa ne oikein ovat.

Nyt olen ollut kotona jonkin aikaa ja sain tiskattua tiskit ja pitäis alkaa kirjoittaa eilisiä kuulumisia. Olen vaan yhä niin shokissa. Tunsin hammaslääkärissä et multa tulee itku mikä ei johtunut itse toimenpiteestä vaan siitä kun sain tietää mun hampaiden kunnon. Tulee nälkä tästä purkasta mut samalla tunnen et en halua syödä enempää ettei hampaat kärsi.

Sain muuten uuden hammasharjan! Luulin et niitä jaetaan vain lapsille kun ovat olleet reippaita. Mulle näytettiin miten mun on pestävä hampaat ja tajusin et olen pessyt väärin. Koska se hammasharja oli käynyt mun suussa niin mä sain myös pitää sen. En siis usko että jokainen aikuinen saa hammasharjan vaan ainoastaan ne joille näytetään miten hampaat pestään.

Mun uusi hammasharja.

Muistu muuten mieleen kun poika oli sen ikäinen et se istui rattaissa ja me oltiin just oltu hammaslääkärissä ja se oli saanut hammasharjan sieltä mukaan. Lähdimme sieltä suoraan tunnelbanalla (metrolla) jonnekin ja hän sai pitää hammasharjaa kädessä.

Yhden aseman kohdalla kun ovet olivat auki niin poika heitti hammasharjansa ja se lensi suoraan junanlattian ja laiturin välisestä raosta kiskoille! Poika halus sen takas mut eihän sitä voinut sieltä hakea. Täytyy kysyä muistaako se sitä ja muistaako mitä se silloin ajatteli kun heitti sen hammasharjan.

---

Kello on 13.03. Eiliset kuulumiset kirjoitettu ja olen ollut lähinnä Facebookin ääressä. Söin myös muutaman karjalanpiirakan. Kaks on jäljellä, jätin ne pojalle. Mä en tiedä monelta sen koulu loppuu ja tajuaakohan se lähteä heti kotiin. Pitäis mennä rukoilee. Tuli muuten taas kasa mainoksia ja myöskin kutsu psykiatriselle. Se lääkäri ei soittanut vaan lähetti ajan postitse. Mulla on sinne aika 5 syyskuuta kello 11.00. Siihen asti on siis oltava ilman lääkkeitä.

---

Kello on 17.21 ja nyt on niitä hetkiä jolloin tuntuu et kaikki työt kaatuu päälle ja kun aloitan yhden homman niin jätän kesken koska aloitan toisen homman jne. Luojan kiitos mulle tulee aamusta se avustaja niin voin sille purkautua. Asiat lähtee menee enemmän persilleen mitä enemmän olen ilman lääkkeitä.

Olen oppinut siihen että aina kun tulee tää tunne niin jotta sotkun voi selvittää niin se kannattaa aloittaa tästä blogista. Okei, kirjoitan mitä ajattelen... ensinnäkin on rukoiltava. Pakko aloittaa siitä. Mitä muuta? Pojan isälle on soitettava huomisesta. Soitin jo aikaisemmin mut se ei vastannut, okei puolitiessä ollaan, se on hyvä alku. Sit vaan uus yritys myöhemmin tai edes tekstiviesti.

Sitten se helkutin opintolaina! Mul ei ole varaa maksaa sitä joten on yritettävä saada siirrettyä maksua tai jaettua mut kaikkein paras ois kokonaan lykkääminen. Puhelinoperaattorille on myös soitettava koskien suoraveloitusta ja et miks pojan netti on päällä kokoajan vaikka pitäis toimia vaan 0.5GB/kk. Luin juuri että velottaisvat 9kr/päivä netistä ton 0.5BG jälkeen.... mä ärähdän jos se on totta.

Torstain ruokailu on myös mietittävä koska se toinen avustaja tulee huomenna ja sen kaa on tarkoitus käydä resepti läpi ja katsoa osaanko ostaa torstaille ne ainekset. Sitä uutta blogia on myös pitänyt suunnitella, samoin lukea arabiaa ja käydä muistitikkua läpi! Siis mä olen työtön ja silti tuntuu et ei aika riitä mihinkään!

Mut oikeasti... mä olen taas ollut liikaa Facebookissa! Sama vammanen Jenni on taas tullut kun lääkkeet ovat loppu ja ainakin 10 päivää on viellä odotettava lääkkeitä! En mä nyt tiedä helpottuiko mun olo tästä mut parempi alkaa tekee jotain. Ehkä mä hoidan sen rukouksen eka. Sit yritän saada pojan isään yhteyttä ja keskittyä sit siihen muistitikkuun.

Hehe... heti kun sain laitettua mun blogivihon pöydälle niin pojan isä soitti. Nyt on se ongelma hoidettu. Seuraavaks sitten se rukous. Poika tuli muuten aikoja sitten kotiin ja toi uudet äikän kirjat ja uuden matikan kirjan. Nekin pitäis päälystää! Sekin pitää muistaa ja jos se unohtuu niin tulee koululta moitteita kun ei kirjoja olla päälystetty.

Pojan äikän ja matikankirjat.

---

Kello on 21.32. Sain siis sovittua huomisen päivän pojan osalta ja olen myös rukoillut. Lämmitin meille sämpylää uunissa ja aloin käymään muistitikkua läpi. Sieltä löytyi mun vanhoja koulutöitä, jopa sellaisia töitä et jäin vähän lukemaan koska ne oli kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä. En ole kerennyt käymään viel niitä loppuun asti läpi mut ajattelin jatkaa toiste jotta pääsen aikaisemmin nukkumaan.

---

Kello on 22.47. Sain poistettua piilarit, pestyä hampaat ja rukoiltua sekä selattua mainokset läpi. Nyt olen menossa nukkumaan. Poika jo kuorsaa.