Ruokamitta.

Ajattelin taas kirjoittaa ajatuksiani tänne. Täällä on yhden sairaalan yhteydessä ”asunto” missä on esillä eri apuvälineitä joita esimerkiksi henkilö jolla on Aspergerin syndrooma voi käyttää, jotta arki sujuisi paremmin.

Kävin siellä pari kolme vuotta sitten erään virkailijan kanssa. Löysin paljon sellaista mistä minulle olisi apua ja myös sellaista joita en tuntenut tarvitsevani. Minulla pisti silmään eräs ruokamitta ja se oli ”rakkautta ensisilmäyksellä”.

Sanoin sille virkailijalle että tällaisen minä haluan. Niissä välineissä luki aina että mistä niitä voi ostaa tai tilata. Siinä mitassa luki että sen voi ostaa apteekista. Menin aika pian sitten apteekkiin ja löysin sen mitan sieltä.

Mutta se oli kallis. Se maksoi 169 kr. Vähätuloisena en raaskinut ostaa. Kävin vähän väliä katselemassa sitä mutta en koskaan ostanut. Yks päivä istuin kotona keittiöpöydän ääressä ja mietin minun syömisiäni ja rahan käyttöä.

Ajattelin että minä niin helposti pistän rahani makeisiin ja sitten valitan että ei ole varaa ostaa sitä mittaa. Olin jo aikaisemmin ottanut käyttöön menetelmän että jokaisesta päivästä kun en osta makeisia, niin laitan 20 kr säästöön.

Sitten niillä säästörahoilla voin ostaa jotain parempaa. Palkitsen siis itseäni sillä että olen pystynyt olemaan erossa epäterveellisestä. Se lähti menemään alussa hyvin, mutta sitten lipsui taas. Muutama päivä sitten mietin taas asiaa.

Ajattelin että millä keinolla voisin onnistua pidempää siinä, että en ostaisi makeata. Jos en osta makeata niin minulla iskee sitten nälkä helpommin. Ne namit on korvattava jollain muulla syötävällä. Siksi sain idean että satsaan ne rahat minun terveyteen.

Päätin että ostan sen mitan sitten kun olen ollut sen verran kauan ostamatta makeisia, että se 169 kr tulee täyteen. Sen jälkeen yritän alkaa syömään sen mitan mukaan. Voisin nyt tässä välin kertoa enemmän siitä mitasta.

Se on sellainen setti missä on neljä erikokoista mittaa. Isoin on vihanneksille, toisiksi isoin hiilihydraateille, sitten on proteiineille ja viimeisenä kastikkeelle. Katoin yhden videon missä eräs ravitsemusneuvoja kertoi miten niitä käytetään.

Hän sanoi että kaikki muut mitat on täytettävä kantteihin asti paitsi vihannesten. Vihannesmitta on oltava vähintään kanttiin asti, mutta mielellään myös yli sen ja että on paras syödä erilaisia vihanneksia.

Hiilihydraattimittaan voi laittaa vaikka pastaa. Hän mainitsi että mielellään kuitu tai täysjyvä, mutta hän ei poissulkenut vehnäpastaa. Olen yleensä ostanut kuitu mutta rahatilanteen takia ostan välillä myös vehnäpastaa.

Proteiinimitassa voi olla vaikka kalaa tai lihaa. Hän mainitsi myös kalapuikot, mikä minua kyllä ihmetytti. Kastikemitasta hän sanoi että ”jos haluat kastiketta” eli ilmeisesti kastiketta ei ole pakko olla.

No olin ollut ostamatta makeisia sen verran kauan että olin saanut ”kerättyä kasaan” 140 kr. Eli 29 kr uupui vielä. Kun olin apteekissa ostamassa allergialääkkeitä, niin päätin ostaa myös sen mitan ja ”jäädä velkaa”.

Ajattelin että en ala säästää ”karkkirahoja” mihinkään muuhun ennen kun se 169 kr on tullut täyteen. Eli kaksi päivää vielä. Ostin mitan ja olin aivan innoissani.

Nyt voin vihdoin alkaa opetella syömään niin kun pitää. Ne mitat näyttää niin tarkkaa ja selvästi sen kuin paljon ihminen tarvitsee mitäkin päivässä. Olin innoissani ja totta kai kerroin siitä heti ystävilleni Facebookissa.

Jälkeenpäin tajusin että tein virheen. Sen sijaan että oltaisiin oltu iloisia minun puolesta, niin alkoi valitus. Sain kuulla siitä miten se oli kallis ja kun minulla on rahat niin tiukoilla ja että minun on mietittävä mihin laitan rahani.

Olin aivan pois tolaltani. Sehän on ostettu rahalla mikä meni ennen makeisiin! Sen tarkoitus on opastaa minua syömään terveellisesti. He neuvoivat ostaa tavallista desilitran mittaa halpakaupasta ja sitten katella ruokaympyrää.

Minulla on tavallinen desilitran mitta kotona ja minulla on ruokaympyrä teipattuna kaapin oveen, mutta ei niistä ole hyötyä. Eivät ne ole sama asia. Se desimitta näyttää vaan kuin paljon on yksi desilitra, mutta se minkä minä ostin niin näyttää heti kuinka paljon esimerkiksi vihanneksia on syötävä päivässä.

Desi ja annosmitat.

Yritin selittää ja puolustella ja muistuttaa minun toimintarajoitteista ja siitä että minun aivot eivät pysty ajattelemaan niin kun heidän aivot. Mutta se ei mennyt heille perille. Tunsin kuinka voimani heikkenivät ja kuinka minua ahdisti.

He vaan jatkoivat ja jatkoivat. He eivät ymmärtäneet. Ja kun kerroin että minulla on nyt paha mieli heidän sanoista, niin sain kuulla että minun ei pitäisi kirjoitella kun kerta olen niin herkkä. Kukaan ei pyytänyt anteeksi. Kukaan ei sanonut että ”ei ollut tarkoitus pahoittaa sinun mieltä”.

Sain kuulla kuin pitäisi ajatella hyvää kanssa sisaresta ja olla kiitollinen että neuvotaan. Sanoin että minulle heidän sanat ovat kritiikkiä ja kenties jopa syrjintää. He kun eivät halua ajatella että henkilö jolla on toimintarajoite, ei pysty aina toimimaan ”normaalisti” ja saattaa tarvita apuvälineitä.

Lopulta poistin koko aloituksen ja kaikki heidän kirjoitukset poistui myös samalla. Tuli kevyt olo. Ei enää ”puukoniskuja”, olen turvassa. Pelkäsin että minuun otetaan yhteyttä yksityisviestillä, mutta niin ei onneksi käynyt.

Mutta minulle jäi todella huono ja ahdistava olo siitä. Se oli kiusausta. Ymmärrän että he ajattelevat minun rahatilannetta, mutta kuten sanoin, laitoin ne rahat ennen karkkiin. Uhkasinkin palauttaa mitat takaisin ja käydä ostamassa karkkia sillä rahalla.

Niin en kumminkaan tehnyt. Voimat oli loppu ja minua ahdisti. Oli myös nälkä mutta olin niin allapäin että en meinannut jaksaa laittaa syötävää. Onneksi poika oli ulkona silloin. Aloin meinaan itkemään. Lopulta totesin, että minähän näytän heille!

Olin ostanut kurkkua. Tiedän että se on pelkkää vettä, mutta siitä oli hyvä aloittaa. Tajusin että tulee liikaa uutta kerralla jos alan käyttää kaikkia mittoja heti kerralla. Siksi päätin aloittaa vihanneksista koska minulla on juuri niiden kanssa ollut ongelmia.

Otin kurkun ja aloin tekemään viipaleita yhdellä laitteella. Laitoin viipaleet mittaan. Alkoi hävettää. Periaatteessa se määrä pitäisi syödä kaksi kertaa päivässä, yksi mitallinen lounasaikaan ja yksi mitallinen päivällisen yhteydessä. Minä en yleensä ole syönyt vihanneksia ollenkaan.

Kurkkua.

Silloin oli keskiviikko. Torstaina söin paprikaa. Ne harvat kerrat kun olen syönyt paprikaa niin se on aina ollut punaista. Olen sanonut että en tykkää muun värisestä paprikasta, vaikka en edes ole maistanut muun värisiä.

Päätin kaupassa että nyt maistan. Ostin pussin missä oli kaksi punaista ja yksi keltainen paprika. Kotona ennakkoluulot kumminkin jatkuivat. Otin vain ne punaiset paprikat käyttöön. Torstaina söin punaista paprikaa ja keltainen on yhä jääkaapissa.

Paprikaa.

Tänään kävin kaupassa ja vaikka tiesin että on paprikaa kotona, niin ostin varmuuden vuoksi porkkanaa. Ajattelin että ehkä se paprikamäärä on liian vähän siihen mittaan. Onneksi oli hyvä tarjous. Kaksi pussia porkkanaa maksoi 10 kr yhteensä.

Ei edes yhtä pussillista mennyt siihen mittaan. Raastoin ja viipaloin vähän ”liikaakin” porkkanoita. Tosin vihanneksiahan ei voi syödä koskaan liikaa.

Porkkanaa.

Huomenna varmaan jatkuu porkkanalinja tai sitten syön ne paprikat. Mutta nyt ei tarvitse ostaa vihanneksia vähään aikaan. Tietenkin pojalle on myös annettava vihanneksia. Miehille ja naisille on muuten olemassa eri mitat.

Me kun olemme erilaisia niin miehet esimerkiksi tarvitsevat enemmän proteiinia mitä naiset. Minun poika on pikkumies, kohta 10-vuotias, mutta aion silti ostaa hänelle mitan erikseen. Kunhan olen ”maksanut velkani” omasta mitastani niin voin alkaa säästää hänen mittaan.

Oli alun perin tarkoitus ostaa ensin hänen mitta mutta siellä oli vain naisten mitta. Nyt näytän kavereilleni että se ei ollut turha ostos. Kunhan vihannesten syöminen alkaa tulee rutiinina, niin voin alkaa keskittyy myös muihin mittoihin.

Yleensä jaan minun blogikirjoitukseni minun Facebook seinällä, mutta nyt en sitä tee. En halua enää samaa loskaa niskaan eräiltä. Edellisestä ”pommituksesta” toipuminenkin vie aikaa tai ehkä en tule toipumaan siitä koskaan.

Nyt päätän kirjoitukseni tähän. Tänään on karkkipäivä joten alan syömään suklaata. Nyt kun syö vihanneksiakin enemmän, niin ei tule yhtä huono omatunto suklaata syödessä. 

Rutiinit sekaisin.

Sunnuntai 25. toukokuuta 2014.

Siitä on pitkä aika kun olen viimeksi kirjoittanut tänne. Enkä aio nytkään jatkaa joka päivä kirjoittamista. On kumminkin eräs asia josta tunsin, että on helpompi kirjoittaa tänne kuin vaikka suoraan Facebookiin. Se on valokuvien takia.

Tunnen että on paljon tekemistä. Asiat kasaantuvat päälle ja silloin tunnen että en viitsi edes aloittaa. Tai sitten teen todella hitaasti. Samaan aikaan tulee lisää tekemistä. Laitan teille mitä kaikkea pitäisi tehdä. Olen nyt nimennyt kuvat ja olen valmis lataamaan ne mutta en tiedä missä järjestyksessä kerron kaiken.

No aloitan siitä mitä olen tällä hetkellä tekemässä, mutta se on prosessi joka kestää kauan. Jos odotan muiden asioiden kanssa niin kauan kunnes tämä prosessi on valmis, niin en pääse ikinä hoitamaan muita asioita. Siksi mietin jos pitäisin siinä taukoa. 

Päiväkirjat ja kalenterit.

Olen vuosien varrella kirjoitellut päiväkirjaa. Olen aloittanut ja sitten lopettanut. Tämä on toistunut monta kertaa. Välillä jaksan kirjoittaa pidempiä aikoja ja välillä lyhyempiä. Välillä on pidempi tauko ja välillä lyhyempi tauko.

Mutta sitten kun olen aina aloittanut uudestaan, niin en ole jatkanut siitä mihin viimeksi jäin. Sen sijaan olen hankkinut uuden vihon johon olen aloittanut, vaikka edellisessäkin olisi vielä ollut tilaa. Huomasin sitten aikojen saatossa että niitä päiväkirjoja on siellä sun täällä ja keskeneräisenä.

Inhoan papereita. Ne vievät tilaa ja ne keräävät pölyä. Ne vaikeuttavat myös siivoamista. En kumminkaan halua luopua päiväkirjoista ja siksi olen alkanut kirjoittamaan muistojani Word ohjelmalle ja säästänyt ne muistitikulle.

Kirjoitan ne aikajärjestyksessä yhdelle dokumentille. Sitä mukaan kun olen kirjoittanut puhtaaksi, niin hävitän ne. Laitan ne joko menemään silppurista tai sitten saksilla leikaten jos ei silppuri huoli. Uskokaa tai älkää mutta siitä dokumentista on tullut jo 28 sivua pitkä, enkä ole läheskään valmis.

Samaan aikaan kun kirjoittelen vanhoja päiväkirjoja puhtaaksi, niin jatkan uuden päiväkirjan kirjoittamista. Sitä tarkoitin myös sillä, että on kyseessä ikuinen prosessi. Mutta tällä kertaa olen viisas. En osta uusia vihkoja vaan käytän niitä keskeneräisiä vihkoja.

Kun päiväkirja prosessi on ohi, niin siirryn kalentereihin. Minulla on myös vanhoja kalentereita jäljellä vuosien varrelta. En halua luopua niistäkään muistoista, mutta jälleen kerran kyse on papereista. Kalenterit siellä sun täällä vievät vain tilaa ja keräävät pölyä, joten aion myös ne kirjoittaa puhtaaksi.

Täytyy kylläkin myöntää että olen viimeaikoina ollut laiska puhtaaksi kirjoittamisen kanssa. Ehkä tämä kun on niin paljon tekemistä vie vaan voimiani ja lopulta en jaksa jatkaa edes sitä mikä on juuri meneillään.

--

Kirjat hyllyyn.

Ostin entiseltä naapuriltani maton ja kapean kirjahyllyn. Sain kuulla että kirjahyllyt on kiinnitettävä seinään. Kotivakuutus ei välttämättä korvaa jos hylly joka ei ole kiinnitetty kaatuu. En osaa kiinnittää enkä edes lähde yrittää.

Hylly on siis seissyt tyhjänä jo pitkään. Pojan isä kävi laittamassa paperia hyllyn alle jolloin hyllystä tuli vakaampi. Hän sanoi olevansa varma siitä, ettei hylly kaadu. Vaikka hylly on vakaampi, niin ei se sitä tarkoita että se ei kaatuisi.

Olen myös saanut ohjeen laittaa painavat alas ja kevyemmät ylös. Ajattelin tehdä niin, mutta en ole saanut aikaiseksi. Minun on myös ollut tarkoitus ottaa yhteyttä isännöitsijään ja kysyä heiltä, että suosittelevatko hyllyjen kiinnittämistä seinään. Se tarkoittaisi reikien poraamista. En ole saanut sitäkään aikaiseksi.

Ensin haluaisin ottaa yhteyttä isännöitsijään. Jos he sanovat että kannattaa kiinnittää, niin sitten kiinnitän. Pitäisi vaan saada kielen kanssa apua sillä minun ruotsi ei riitä sitä kysymään. Sitten pitäisi kiinnittää mutta kuka sen tekisi?

Minulla ei ole varaa palkata ketään kiinnittämään eikä ostamaan porakonetta ym. juttuja mitä tarvitaan. Eli ainakin toistaiseksi saavat kirjat ja muut olla laatikoissa lattialla. Ne vaan vievät tilaa ja vaikeuttaa siivoamista.

Laitan vielä aikaisemmin ottamani kuvan missä näkyy koko hylly.

Kirjahylly.

--

Lamppu ja rikkinäiset vaatteet.

Laitoin aikanani isot määrät vaatteita menemään Syyriassa kärsiville. Sinne meni suuriosa ylimääräisistä vaatteista, mutta kaikkia en voinut jättää. He eivät ottaneet vastaan rikkinäisiä vaatteita. Ne olen nyt kerännyt yhteen kulmaan ja tarkoitus on korjata ne.

Olen muutaman kerran aloittanut, mutta lopulta jättänyt kesken. Neulan ja langan kanssa se on hidasta ja aikaa vievää hommaa. Ompelukonetta ei ole. 

Käsin korjatut vaatteet eivät myöskään pidä yhtä helposti mitä koneella korjatut. Tosin voihan langan laadulla ja ompelutavallakin olla väliä. Minä en osaa ommella kauhean hyvin. Käytän kumminkin kaksinkertaista lankaa ja ompelen usein vielä myös takaisin päin.

Joten ratkaisu ongelmaan voi olla joko se että ostan ompelukoneen ja korjaan ne ompelukoneella tai sitten korjaan ne käsin. Mutta jos korjaan käsin, niin siihen menee enemmän aikaa ja se korjaus ei välttämättä edes pidä.

Se vaan että ei ole varaa ompelukoneeseen. Voisinhan yrittää myös lainaa joltakin. Facebookissa jo vähän kyselinkin mutta ei kukaan reagoinut, paitsi yksi joka vain otti käsin ompelemisen puheeksi. Toisaalta ei minun kannata lainaa ompelukonetta ennen kun olen päättänyt että nyt keskityn vaatteiden korjaamiseen ja unohdan esimerkiksi ne päiväkirjat silloin.

Sitten helpoin vaihtoehto olisi heittää ne vaan kierrätyshuoneeseen. Mutta samalla en tiedä onko siitä hyötyä. Hitsi jos olisi joku joka ottaisi vastaan rikkinäisiä vaatteita ja korjaisi ne itse kotona. Sitten hän voisi laittaa eteenpäin köyhille tai vaikka myydä.

Minun eräs sukulainen teki aikanaan mattoja vanhoista vaatteista. Harmi että ei tee enää, olisin voinut antaa hänelle. Tosin sieltä löytyy myös vaatteita joita käytän tällä hetkellä rikkinäisenä, kuten housuja. Minulla on aina jokin hameen tapainen päällä ulkona, niin rikkinäinen osa ei näy muille. Tarkoitus on luopua niistäkin housuista, mutta ei ole varaa ostaa uusia tilalle.

Sitten kuvassa näkyy myös lamppu. Sen sain myös entiseltä naapuriltani. Siis sain, en ostanut. Ajattelin että se olisi hieno olohuoneessa. Kun olin ottanut sen kotiin, niin ajattelin ensin laittaa sen kattoon.

Se oli aika painava ja kun olin jonkin aikaa miettinyt, niin päätin pitää edellisen lamppuni. Naapurin vanha lamppu on nyt meillä lojunut lattialla, ison peiton päällä ettei se hajoa. Mietin mitä teen sille. Vienkö ympäristöhuoneeseen?

Voisin yrittää myös myydä sen vaikka Facebookin kautta. Se ehkä olisi paras. Tai sitten voisin antaa sen jollekin kun sainhan minäkin sen enkä ostanut. Mutta se on myös näitä asioita mitä pitäisi tehdä. Jos saisin lampun pois, niin saisin myös peiton lojumasta lattialta.

--

Juoksumatto.

Juoksumaton ostin itselleni sen takia koska maksoin salimaksua joka kuukausi vaikka saattoi mennä useampi kuukausi ennen kun menin taas salille. Meni siis rahaa hukkaan. Löysin hyvän tarjouksen ja ostin juoksumaton.

Myivät puoleen hintaan ja vielä korottomalla osamaksulla. Sen jälkeen sanoin itseni salilta irti. Nyt ei mene enää rahaa salille ja juoksumatto on myös maksettu. Sitä pitäisi vaan myös käyttää. Alussa käytinkin mutta nyt se on seissyt nurkassa kauan.

Se pitää ihmeellistä vinkunaa. En ole sen takia uskaltanut käyttää sitä kun pelkään että takuu ei kata jos hajoaa. En tiedä onko se myös oikein säädetty, siis se matto siinä. Sain pitkän vitkuttelun jälkeen vihdoin aikaiseksi kysyä asiasta Clas Ohlssonilla.

Olen ostanut maton suoraan valmistajalta, mutta koska he myyvät sitä samaa juoksumattoa, niin ajattelin että ehkä siellä osataan neuvoa. Olin oikeassa. Hän sanoi että yleensä vinkuminen johtuu siitä, että sitä ei ole voideltu tarpeeksi. Hän neuvoi laittamaan silikonisuihketta ja testaamaan jos vinkuminen loppuu sen jälkeen.

Suihke on otettu esiin, mutta sille on myös tehtävä jotain. Missä vaiheessa senkin asian hoitaisi? Olen ainakin ajatellut, että poika saa olla auttamassa. Sen jälkeen kun suihketta on suihkuttanut maton alle, niin on neljä minuuttia käveltävä matolla jotta suihke levittyisi.

Poika saa luvan hoitaa sen kävelemisen samalla kun tarkkailen miten kaikki toimii ja loppuuko vinkuminen. Haluaisin kyllä ammatti-ihmisen mielellään katsomaan että säädöt on myös kohdallaan, mutta sekin maksaa.

Molempien salibandy harrastuksen takia se juoksumatto olisi hyvä saada käyttökuntoon. 

Kun saamme sillä treenata, niin jaksamme myös juosta kentällä paremmin. Poika tosin on enempi maalissa, mutta sitä suuremmalla syyllä se olisi tärkeätä. Jos ei kentällä juokse, niin on hyvä juosta sitten juoksumatolla. 

--

Minun patja.

Nukuin pitkää sohvalla kunnes kävin ostamassa patjan IKEA:sta. Kotona tosin tajusin, ettei minulla ollut varaa ostaa sitä patjaa. Kysyin kumminkin sossulta että palautanko patjan vai saanko heiltä rahat takaisin jos jätän kuitin heille.

Vastaus oli että saan heiltä rahat takaisin. Kun rahat oli tullut tilille, niin otin patjan käyttöön. Patja on nyt alustavasti lattialla, mutta meillä on kerrossänky kellarissa. Se on tarkoitus hakea ja kasata. Poika nukkuu tällä hetkellä yhden henkilön sängyssä. Se on tarkoitus myydä ja sen jälkeen kasata kerrossänky meille molemmille. Näin ollen säästyy tilaa.

Kohta missä patjani ja kirjoituspöytä on kuvassa, siinä on tarkoitus olla jotain mitä saa helposti siirrettyä. Meinaan kun tulee vieraita, niin vieraspatja tulee siihen. Se on kahden hengen patja. Olen ostanut vieraille ilmapatjan sen takia koska kun vieraita ei ole, niin voin käyttää tilan muuhun kun ei ole sänkyä viemässä tilaa.

Perheeni on kesäkuussa tulossa käymään ja silloin tila on annettava vieraspatjalle. Vaikka kerrossänky ei olisikaan kasattuna siihen mennessä, niin löydän silti tilaa patjalle pojan huoneesta. Päivän ajaksi voin siirtää patjan pojan sänkyyn. Kaikkein paras olisi jos kerrossänky on kasattuna siihen mennessä, mutta voin melkein luvata että näin ei tule olemaan.

Pojan sänky.

Ylhäällä on kuva pojan sängystä joka on tarkoitus myydä. Pahoittelen sotkua. On otettu salibandytreenit tänään kotona ja silloinhan on oltava kenttä pelikunnossa. Näin ollen kaikki ylimääräiset tavarat sai mennä sänkyyn eikä olla nyt jaksettu laittaa niitä takaisin. No illalla viimeistään kun poika menee nukkumaan.

Laitan myös linkin IKEA:n sivuilta kerrossängystä mikä meiltä löytyy kellarista. Meidän on tietenkin paljon huonommassa kunnossa miltä kuvassa oleva näyttää. http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/00102452/

Ikean sivujen mukaan sänky on 8-12 vuotiaille, mutta minulle sanottiin IKEA:sta että aikuinenkin voi nukkua siinä jos vaan on oikeanlainen patja. Poika tietenkin nukkuisi ylhäällä. Hän on nyt kohta 10-vuotias joten ainakin pari vuotta hänen pitäisi pystyä nukkumaan siellä ylhäällä vielä.

---

Vieraspatja.

Vieraspatjasta puheen ollen, kuvasta näette että se vie koko tilan kaapissa. En saanut kaikkia ilmoja siitä pois viimeksi. Se olisi paras jos sen saisi siihen kuntoon mitä se oli ennen käyttöön ottoa. Silloin se mahtuisi myös siihen tarkoitettuun kassiin. Kassissa sen voisi kantaa kellariin ja hakea sieltä kun vieraat on tulossa yökylään. Silloin saisin tuonkin kaapin johonkin muuhun käyttöön.

Muistot kellariin 1.

Vieraspatja ei ole ainoa joka on vietävä kellariin. Tämä kaappi on täynnä muistoja jotka aivan turhaan vie kaappitilaa kotona. En halua hävittää niitä, mutta niiden paikka on mielestäni kellarissa. Kaapin voisi käyttää tavaroille joita oikeasti tarvitsee kotona.

Muistot kellariin 2.

Ja näitä muistoja on kaksi kaapillista. Tässä on niistä toinen. Jotta ne voisi raahata sinne kellariin, niin ajattelin ostaa lisää muuttolaatikoita. Toisaalta ei niihin ole varaa. Siksi voin katsoa mitä kasseja meiltä löytyy kotona, ehkä niissä voisi raahata. Tai sitten, jos saisin kirjahyllyn täytettyä kirjoilla jotka nyt lojuu lattikossa niin sitten voin ne laatikot täyttää kellaritavaroilla.

--

Pojan lelut.

Se millä kaapit voisi sitten täyttää, on vaikkapa näillä. Tässä on pojan lelut joilla hän harvoin leikkii. Ne voisi siis ihan hyvin olla yläkaapeissa sen sijaan että veisi tilaa lattialla. Jos poika sitten jotain tarvitsisi, niin voisi itse jakkaran avulla ottaa tai pyytää multa apua. Nuokin lelut ovat ihan sekaisin.

--

Parveke 1.

Parveke pitäisi myös saada kesäkuntoon. Olen ajatellut että ehkä silloin kun siitepölykausi on ohi. Mutta onko se koskaan ohi? Parveke on siitepölyn lisäksi täynnä muuta sotkua. Hämähäkin seitin näin myös lattiarajassa.

Kasvit pöydällä kuoli aikoja sitten, ne pitäisi saada pois. Ja mitä tekee liukuri ja pulkka parvekkeella keskellä kesää? 

Parveke oven takaa.

Ja sitten kun katsoo oven taakse, siellä vasta sotkuista onkin. En edes tiedä mitä niille teen. Pussissa oleva multa on varmaan heitettävä pois. Tuhkakupilla en tee mitään ja sitä paitsi se on ruosteessa. Pallossa taitaa olla ilmat pihalla enkä tiedä saako siihen enää täytettyä ilmaa. 

Potkulauta on kuulemma rikki. Harja ja rikkalapio ovat rikki ja lehti menee tietenkin paperinkeräykseen. Huomaatte muuten sen väristäkin sen että se on vuoden jo ollut siellä. Kärrytkin ovat jo kerran hajonneet, mutta sitten teipattu. En tiedä teenkö sillä mitään. 

--

Putki lavuaarin alla.

Ongelmat jatkuvat. Kerran kun aloin pesemään käsiä niin saippuapullo putosi lattialle. Minä tietenkin reagoin heti ja yritin ottaa pullon vastaan. Myöhemmin huomasin että putki lavuaarin alla vuotaa. En tiedä osuiko saippua vai minun polvi siihen.

Siitä on pitkä aika. En uskalla yrittää laittaa sitä paikalleen ettei hajoa vielä enemmän. Ollaan nyt pesty kädet ja hampaat keittiössä. Tämän ongelman haluaisin ratkaista ennen kun perhe tulee kylään.

Isännöitsijä ei tietääkseni tee asialle mitään. Jonkun pitäisi tehdä se minun puolesta, mutta kuka? En tiedä osaisiko perheeni tehdä asialle jotain. Vaikka osaisikin, niin haluan että kaikki on kunnossa ennen kun tulevat, niin saan siivottua kunnolla.

--

Pesukone korjata vai pois?

Kuvassa on minun pesukone joka saattaa nyt olla rikki. Viimeksi kun laitoin sen päälle, niin kaikki meni hyvin alussa. Yhtäkkiä se päästi oudon äänen ja sen jälkeen alkoi vettä tulemaan koneeseen pienemmällä paineella.

Suljin koneen. Sain onneksi pestyä sen koneellisen pyykkituvassa, mutta nyt en uskalla käyttää sitä. Olen sen sijaan varannut pyykkituvan tiistaiksi. Mutta mietin että mitä teen koneelleni? Vienkö sen kierrätykseen ja jatkan pyykkituvassa pesemällä vai pyydänkö jonkun sähkömiehen paikalle? Jos joku sähkömies tulee niin se tietenkin maksaa.

Jos heitän sen menee, niin siinä on hyvät ja huonot puolet. Hyvät puolet on että on enemmän tilaa, vähemmän kosteutta ja pienempi sähkölasku. Se tila minkä pesukone vie tällä hetkellä voi käyttää pyykkikorille ym. tavaroille.

Jos alkaisin pestä pyykkituvassa pyykit, niin sittenhän ne tulee samalla myös kuivattua ja näin ollen kuivausteline on pois tieltä kotona. Huonot puolet olisi se stressi. Kolmen tunnin aikana on kerittävä pesemään pyykit.

Samaan aikaan naiset (useimmiten) kyttää niskan takana että vapautuisiko jostain pesukone. Ennen pyykkivuoron alkamista se ei edes ole varmaa että koneet toimivat. Sen kolmen tunnin aikana tunnen että en pysty keskittymään mihinkään muuhun.

Se on sellaista pukemista ja riisumista, jatkuvaa ravaamista ja kellon kyttäämistä. Kotona kun pesee, niin sen kuulee heti milloin kone on pysähtynyt. Kun pesen kotona, niin pystyn tekee muita asioita samaan aikaan.

Monesti hoidin tiskit samalla tai tein koneella jotain tärkeätä. Ei tarvinnut pukeutua ja riisuuntua eikä tarvinnut ravata kuin korkeintaan kylpyhuoneen ja toisen huoneen välillä. Pesin koneellisen päivässä, 2-3 kertaa viikossa. Pyykkituvassa on pestävä monta koneellista kerralla, tosin silloinkin onnistuu 2 kertaa viikossa koska saa pestä kahdeksan kertaa kuukaudessa.

Pyykkituvasta myös maksan vuokran yhteydessä vaikka en pyykkitupaa käyttäisi. Sen takia ehkä kannattaa sitten siellä käydä, mutta se vie paljon enemmän minun voimia mitä kotona peseminen. Se kaikki meteli ja liike mikä siellä on. Koneet meluavat ja naiset nalkuttaa, joskus myös lapset riehuvat. Sen lisäksi siellä on huono ilmastointi ja katto homeessa.

Mutta jos pesukone nyt sitten hajosi eikä sitä pysty korjaamaan, niin sitten on jatkossa pestävä pyykkituvassa. Meinaan rahaa ei kauheasti ole uuteen koneeseen ja jos olisi, niin pistäisin ne mieluimmin tiskikoneeseen.

Mutta nyt pitäisi ensin miettiä että vienkö sen suoraan kierrätykseen ja jos vien niin millä ja minne? Ja jos pyydän jonkun sähkömiehen sitä katsomaan, niin mistä sellaisen löytää ja mitäköhän sekin maksaisi?

--

Keittiökaappi.

Tässä keittiökaappi. Sieltäkin jos saisi vietyä tavaraa kellariin, niin löytyisi tilaa muille tavaroille. Muovikassissa on kertakäyttöastioita. Kun perhe tulee käymään, niin vähennän tiskien määrää kun tarjoan kuiva ja kylmätuotteet kertakäyttöastioista.

Sain sen idean eräältä kaveriltani joka tarjosi kertakäyttöastioista jopa kuumaa keittoa kun oli kutsunut kavereita kylään. Pidin sitä hyvänä ideana ja ajattelin ottaa saman systeemin käyttöön. Mutta kahvia ja teetä saa juoda tavallisesta mukista ja samoin lämmintä ruokaa syödä tavalliselta lautaselta.

Sitten onhan minulla nuo kahvilautaset, mutta nekin tarkoittaisi vaan lisää tiskiä. Niin kauan kun minulla ei sitä tiskikonetta ole niin vieraat saavat varautua kertakäyttöastioihin. Paljon kaapista saisi siis myös luvan joutua kellariin.

Muoviastiat sen sijaan voisi ehkä mennä roskiin. Mitä minä niitä turhaan säilyttäisin? Veisi vaan tilaa ja vaikeuttaisi siivoamista.

--

Kattilakaappi.

Tähän kaappiin kun saisi nuo ritilät paikalleen, niin tulisi tilaa. Mutta ne olivat tuolla lailla kun muutin ja rasvaisena. Pitäisi pestä ne ja laittaa paikalleen niin saisin kattilat sinne. Samalla kaappi missä kattilat ovat nyt, vapautuisi jollekin muulle.

--

Kylppärin lamppu.

Kylpyhuoneen lamppu toimi alussa sen jälkeen kun muutin tänne. Nyt se ei ole toiminut pitkiin aikoihin enkä ole jaksanut tehdä asialle mitään. En tiedä ratkeisiko ongelma sillä että vaan vaihtaisi lampun. Tai sitten ehkä siellä on kosketushäiriö. En ole saanut tehtyä asialle mitään, mutta ei se myöskään ole mikään hätätilanne. Katossa on toinen lamppu joka toimii.

--

Kirjahyllyn kaappi.

Tämä kaappi on osa kirjahyllyä. Sen voisin myös siivota. Osa kellariin, osa roskiin ja osa ehkä uuteen kirjahyllyyn. Voi että, jos saan tehtyä mitä olen suunnitellut niin, tyhjää tilaa jää varmaan myös paljon.

--

Lääkekaappi

Lääkekaappi on aika siisti mutta haluan siirtää lääkkeet jonnekin alemmaksi. Ylös voin laittaa jotain mitä en niin usein tarvitse.

--

Minun vaatekaappi.

Minun vaatekaappi on aika sotkuisen näköinen. Siellä on vaatteita joita en käytä juuri ollenkaan joten mitä ne tuolla kaapissa tekee? Parempi viedä kellariin tai sitten myydä tai antaa eteenpäin. Kaapin lattialla on kaikkea krääsää, en edes tiedä mitä kaikkea.

--

Eteisen hyllykkö.

Tässä onkin jo osa lääkkeistä alempana. En kumminkaan halua pitää niitä siinä. Muutenkin haluan suunnitella uudelleen tämän hyllykön sisustuksen.

--

Eteisen kaappi.

Tämä löytyy myös eteisestä. Siinä on kenkiä joita ei tule käytettyä. Ne on joko heitettävä pois tai sitten joko vietävä kellariin tai myytävä tai annettava eteenpäin. Kassissa on urheiluasuste jonka ostin pojalle. Hän ei huoli sitä joten en tiedä mitä teen sille.

--

Juu, näiden lisäksi on myös kaikkea pikku puuhaa ja normaalia arkea. Viralliset asiat, ruoanlaitto ym. Niin että mistähän sitä aloittaisi ja mitkähän rutiinit sitä kehittäisi jotta saisin myös tehtyä kaiken tämän. Juu ja kellarissa on jo tavaroita jotka on myös käytävä läpi. Jos nyt saisin ensin käytyä kotona olevat tavarat läpi ennen kun keskityn niihin.